Oman elämänsä supersankari

Ilmojen halki käy laskuvarjohyppääjänkin tie. (Kuva: Tom Brunberg)

30-vuotislahjaksi saadusta laskuvarjohyppykurssista aukesi Tom Brunbergille uusi elämä, jonka ansiosta hän on oppinut paljon itsestään ja tehnyt tärkeitä oivalluksia elämästä.

Aurinkorannikolla nykyisin talvehtivalle Tom Brunbergille aukesi uusi maailma, kun hän sai rakkaaltaan 30-vuotislahjaksi laskuvarjohyppykurssin. Siitä on kulunut nyt seitsemän vuotta.

– Viikonlopun mittaisesta kurssista tuli minulle tärkeä harrastus, joka on vaikuttanut elämääni merkittävästi. Hyppyharrastuksen kautta olen oivaltanut sen, että elämässä voi tehdä tosi siistejä juttuja eikä koskaan ole myöhäistä aloittaa. Mikä tahansa on mahdollista, pohtii Brunberg.

Hän tuntee itsensä pieneksi maapallon rinnalla hypätessään lentokoneesta neljän kilometrin korkeudessa. Arkiset huolet ja murheet unohtuvat taivaalla vapaana liidellessä.

– Laskuvarjohyppy on laji, joka vie täysin mennessään. Ei siellä lentokoneen ovella kilometrien korkeudessa mieti, että jäiköhän kahvinkeitin päälle tai roskat viemättä tai sanoiko joku pahasti. Taivaalla sitä vain keskittyy suoritukseen. Se on hyvä tapa rauhoittua.

Myös itseään Tom ymmärtää nykyään paremmin, kun on löytänyt oman juttunsa. Harrastus on auttanut häntä kasvamaan oman elämänsä supersankariksi, joka tekee elämästään omannäköisen.

Hyvät hyppykelit

Vuodesta 2009 saakka Tom Brunberg on asunut rakkaansa kanssa valtaosan talvikausista pois Suomesta jossain auringon alla. Hän on kiitollinen voidessaan toteuttaa vapaata elämäntyyliä digiyrittäjänä. Aluksi pariskunta talvehti enimmäkseen Thaimaassa.

– Tarvitsen aurinkoa ja lämpöä voidakseni elää täysillä. Espanjassa vietimme ensimmäisen talven pari vuotta sitten. Välissä olimme vuoden Suomessa, kun meille syntyi poika tammikuussa 2018. Lapsen kanssa oli helppo muuttaa tänne, kun on tutut maisemat ja sopiva lämpötila.

Jatkuva kesässä eläminen mahdollistaa myös sen, että Tom pystyy harrastamaan laskuvarjohyppäämistä läpi vuoden ilman pitkiä talvitaukoja.

– Lähin hyppykeskus on Sevillassa, jossa käyn hyppäämässä joka kuukausi. Vietän siellä yleensä mieluummin pitkän viikonlopun kerrallaan kuin ajelen edestakaisin parin hypyn takia. Vaikka hyppääminen vie aikaa, se antaa paljon enemmän. Perhe-elämäänkin harrastuksen voi sovittaa.

Brunbergin kumppani on ollut alusta saakka tosi kannustava miehensä harrastuksen suhteen. Aikaa lajille on järjestetty yhteisymmärryksessä. Harrastus tekee Tomista myös kotona paljon rennomman.

– Jos en pääse hyppäämään pitkään aikaan, alan turhautua ja ärsyyntyä ja se näkyy minusta heti.

Tom on käynyt hyppäämässä myös Portugalin Algarvessa, Valencian Castellón de la Planassa ja

Costa Bravan Empuriabravassa sekä Eestissä, Saksassa ja Ranskassa.

Laskuvarjohyppyjä on hänelle kertynyt seitsemässä vuodessa jo noin 450 kappaletta.

Haasteita ja unelmia

Tom Brunberg rakastaa haastaa itseään niin henkisesti kuin fyysisesti. Viime vuonna hän asetti itselleen 50 lajin haasteen, jonka tavoitteena oli kokeilla uusia, erilaisia aktiviteetteja. Tavoite ei tullut täyteen, mutta sen sijaan Tom löysi itselleen uusia harrastuksia, kuten leijalautailun.

– Innostuin myös totaalisesti juoksemisesta. Vuosi sitten toukokuussa osallistuin Lahden hyppyrimäillä ylämäkijuoksuun, joka oli elämässäni käänteentekevä tapahtuma. Minulla on aina ollut pientä ylipainoa, mutta juoksemisen ansiosta olen pysynyt paremmassa kunnossa.

Juoksemisella on ollut Brunbergin mukaan myös suotuisia vaikutuksia hyppäämiseen.

– Liitopukulentäminen on ihan oma lajinsa laskuvarjohypyn sisällä. Olen tällä hetkellä siitä eniten innostunut, sillä on aivan huikea fiilis lentää. Mitä paremmassa kunnossa olen itse, sitä paremmin lennän. Nykyään tykkään käydä myös salilla. Nelikymppisenä menee koko Ironman-triathlon.

Myös laitesukellus on Tomille tuttua puuhaa. Se oli itse asiassa alkusysäys koko hyppyharrastukselle, sillä pinnan alla Tom alkoi miettiä, millaista olisi liidellä taivaalla.

Laskuvarjohyppy on tuonut Tomin elämään myös paljon samanhenkisiä ihmisiä ja uusia ystäviä.

– Kaikki hyppääjät ovat omistautuneita lajille ja ymmärtävät toisiaan tietyllä tavalla. Olemme kuin iso perhe. Vaikka laji yhdistää paljon ihmisiä eri ammattikunnista ja taustoista, hyppäämisessä kaikki ovat samalla viivalla mahdollisuuksien ja haasteiden edessä.

Laskuvarjohyppyä Tom Brunberg suosittelee kaikille teini-ikäisistä eläkeläisiin kokeilemaan edes tandemhypyn verran, sillä eniten vanhana murehtii asioita, jotka jäivät elämässä tekemättä.

– Lajia harrastaakseen ei tarvitse olla rämäpää eikä ainakaan reikäpää. Laji on nykyään hyvin turvallinen, sillä välineet ovat kehittyneet hurjasti. Malttia täytyy tietenkin olla, reagointikykyä ja tietynlaista itsevarmuutta tehdä päätöksiä nopeissakin tilanteissa.

Tomilla on vielä paljon unelmia ja tavoitteita niin laskuvarjohypyn kuin elämänkin suhteen. Uusien lajien kokeilun lisäksi hän haluaisi opetella soittamaan rumpuja ja kitaraa.

– Täytän kolmen vuoden päästä 40, mutta kaikki on vielä mahdollista. Eiköhän tässä ole elämää vielä noin 60 vuotta jäljellä. Siinä ehtii opetella soittamaan monta Metallican biisiä. Haluaisin myös osallistua liitopukulentämisen SM-kisoihin ja tehdä enemmän näytöshyppyjä.

Tomin kotisivu löytyy osoitteesta: https://tombrunberg.fi

KUKA?

  • Tom Brunberg (37)
  • Asuu Costa del Solilla perheensä kanssa
  • Työskentelee digiyrittäjänä
  • Harrastaa laskuvarjohyppyä, leijasurffausta, juoksemista ja matkustelua

Sonja Riihikangas

Mitä mieltä olit kirjoituksesta?
  • Mielenkiintoinen (3)
  • Erinomainen (0)
  • Hyödyllinen (0)
  • Tylsä (0)
  • Vanha uutinen (0)