Blogi

Hallituksen pitäisi tehdä, mitä muilta jäänyt tekemättä

 

Sanna Marinin (sd.) hallituksen pitäisi nyt tehdä päätöksiä, jotka ovat jääneet monelta aikaisemmalta hallitukselta tekemättä.

Alkuviikon budjettiriihen esityksissä teollisuuden energiaveron pudottaminen EU:n minimiin ja väylämaksujen puolittaminen olivat odotettuja ja hartaasti toivottuja.

Samoin kiitosta saavat lisärahat korkeakoulupaikkojen lisäämiseen, varhaiskasvatukseen ja yleensäkin koulutukseen panostaminen.

Tällaiset ratkaisut eivät tähän hätään auta, mutta luovat edellytyksiä menestyä tulevaisuudessa yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

Etenkin oppositio on pitkin alkusyksyä penännyt hallitukselta konkreettisia työllisyystoimia.

Kaikkein kipeimmät asiat hallitus siirsi odotetusti työmarkkinajärjestöille, jotka lupasivat ottaa kopin niin eläkeputken mahdollisesta rukkaamisesta tai kokonaan poistamisesta, ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen porrastamisesta ja paikallisen sopimisen lisäämisestä.

Työmarkkinajärjestöt ovat jo aiemminkin istuneet näiden asioiden kanssa alas, ilman tuloksia. Hallitus on ilmoittanut, että jos järjestöt eivät pysty tekemään esitystä hallitukselle, hallitus tekee itsenäisesti päätökset.

Näin on varmasti viisainta toimia. Eri asia on se, riittääkö demarien vetämän hallituksen rohkeus päätöksiin, jotka tähän mennessä ovat vesittyneet kerta toisensa jälkeen lähinnä ay-liikkeen vastustuksesta.

Valtio ottaa lisää velkaa 10,7 miljardia. Tällainen meno ei voi pitkään jatkua.

Sen hallitus ja rahaministeri Matti Vanhanen (kesk.) tietävät hyvin. Selitys on nyt se, että ensi vuosi elvytetään ja sen jälkeen on tarkan euron aika.

Kaikki riippuu nyt siitä, miten työllisyys kehittyy. Jokainen prosenttiyksikön pudotus työttömyysluvuissa vaikuttaa noin miljardin valtion talouteen.

Valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen voidaan kääntää laskuun ja pitää kutakuinkin nykyiset julkiset palvelut, jos työllisiä saadaan lisää lähemmäs satatuhatta.

Marinin hallitus on tähänastisesta työstään saanut hyvän arvosanan. Syytkin ovat selvät: koronaa on hoidettu terveyden näkökulmasta hyvin ja elvytysmiljardeilla on kyetty estämään konkursseja ja työttömyyden käsiin räjähtäminen.

Suomen kansantalous notkahtaa tänä vuonna 4,7 prosenttia, mikä sekin on selvästi vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin.

Nämä ansiot poljetaan kuitenkin nopeasti unohduksen suohon, jos tärkeimmässä ja odotetuimmassa, työllisyyden hoitamisessa, ei saada riittäviä tuloksia aikaan.

Jos painaa hallitusvastuu demareita, on kovassa paikassa myös keskusta. Kannatus mataa runsaassa kymmenessä prosentissa puheenjohtajan vaihdosta huolimatta, turpeen polton verotukseen tulee roima korotus, eikä väki aitovierillä pidä EU:n 750 miljardin elvytyspaketista, josta valtaosa valuu eteläisen Euroopan maille.

Riittääkö viljelijöiden saama 450 miljoonan tukipaketti liudentamaan arvostelua? Se jää loppuvuodesta nähtäväksi.

Budjettineuvotteluista veikattiin jo alun perin vaikeita. Sitä ne kieltämättä ovat olleet. Marinin päättäväisyys, kyky neuvotella ja toisaalta keskustan alhainen kannatus nostavat hallituksesta lähdön riman ylittämättömän korkealle.

Keskustan on vain kestettävä.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on yli 40 vuotta median palveluksessa ollut lehdistöneuvos

Mitä pidit jutusta?
+1
4
+1
0
+1
0
+1
1
+1
0
+1
1

Kolumnit

Viikon kysymys

Mitä mieltä olet kellojen siirtämisestä talvi- ja kesäajan välillä?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa