Saimme järjestää täällä Fuengirolassa Suomen Merimieskirkon sosiaalikuraattoreiden koulutuspäivät 4.–6.10., josta Fuengirola-lehti uutisoikin 7.10. Aiheenamme oli yhteisöjen kanssa tehtävä työ.
Tämä Suomen eteläisimmäksi kaupungiksikin kutsuttu Fuengirola on oma erikoinen yhteisönsä. Muutin tänne reilut kaksi vuotta sitten pääkaupunki Madridista, jossa näin suomalaisia korkeintaan pari kolme kertaa vuodessa. Kulttuurishokki oli melkoinen ja ihmettelin tätä ”suomikuplan” dynamiikkaa ja eristäytymistä espanjalaisesta todellisuudesta.
Vähemmistöä kiinnostaa espanjan kielen ja kulttuurin opiskelu tai espanjalaisten arjen tunteminen integraatiosta puhumattakaan. Tämän vuoden alusta sain työparikseni Ninnin, joka on asunut alueella jo yli 20 vuotta. Hän on osannut avata minulle monta ihmetyksen aihetta.
Parityöskentely on todella rikastuttavaa. Käytämme hyödyksi näitä jo edellä mainittuja vahvuuksiamme eli toinen tuntee yhteisöä sisältä ja toinen on objektiivisempi. Toinen meistä on välillä ”hyvä lempeä poliisi ja toinen paha”, joka sanoo jyrkästi EI moneen asiaan. Toinen näkee jonkun asian uhkana, kun taas toinen mahdollisuutena. Esimerkkeinä vaikka somen käyttö työvälineenä tai yhteistyö eri tahojen kanssa.
Välillä olemme yhdessä kuin ”Liisat Ihmemaassa” ja ihmettelemme yhdessä menoa. Sen voin sanoa, että tylsää ei ole koskaan. Sen verran tässä yhteisössä sattuu ja tapahtuu. Täällä todella vain muutos on pysyvää. Esihenkilömme Hampurista antaa meille kaiken tukensa etänä ja välillä paikan päällä vieraillenkin. Kaikki tämä on tärkeää työssä jaksamisemme kannalta. Meidän tavoitteemme on tukea alueella asuvien suomalaisten hyvinvointia ja integroitumista Espanjaan.
Loading ...
