Julkisella sanalla on suuri merkitys maailmankuvamme muodostumisessa. Asiat, joista mediat kertovat nousevat luontevasti uutisiksi vaikuttaen ympäristönsä mielialoihin.
Valitettavasti arkipäiväiset (usein hyvät) uutiset jäävät poikkeavien tapahtumien jalkoihin. Ne kertovat useimmiten ikävistä asioista, jotka antavat maailmasta synkemmän kuvan kuin on arjen todellisuus.
Myönteistenkin uutisten on kuvattava todellisuutta. HS otti härkää sarvista antaessaan 24.1. aukeaman tilaa selvitykselle, jonka mukaan Suomi tuottaa 153 maan vertailussa kokoonsa suhteutettuna eniten hyvää maailmassa.
Toimittajat itse voisivat useammin kysyä itseltään, voisinko omalla työlläni lisätä ihmisten onnellisuutta.
Turun Sanomissa teimme 90-luvun alun lamavuosina kokeilun, jossa pyrimme hankkimaan etusivulle enemmän myönteisiä uutisia. Niitähän löytyi: Pienyrittäjä oli pystynyt palkkaamaan muutaman nuoren, lahjakas harrastajamaalari sai näyttelytilat ja menestystä, koululuokka pärjäsi valtakunnallisessa matematiikkakisassa, pienperheen omakotitalo nousi harjakorkeuteen jne.
Ei ehkä Trumpin twiittien veroisia asioita, mutta lukijoiden mielenrauhalle tärkeämpiä tietoja tasapainottamassa maailman murheita.
Aurinkorannikon lukijakunnan rakenne mahdollistaa tilaa myönteisille asioille. Kuluttajien tarpeet keskittyvät pitkälti oman hyvinvoinnin ylläpitoon. Missä ovat parhaat ravintolat, tapahtumat ja mielenkiintoiset ihmiset.
Ikävistäkin asioista on luonnollisesti kerrottava ja pyrittävä saamaan niihin korjausta, lehti on myös kanava päättäjien huomion kiinnittämiseen epäkohtiin ja niiden korjaustarpeisiin.
Ari Valjakka
Päätoimittaja emeritus
Uusi Suomi, Turun Sanomat
Loading ...
