Työllisyys kohenee ja korkokulut vähenevät

Suomen työllisyyskehitys yllättää. Keskellä koronaa työllisten määrä ylitti jo 2,5 miljoonaa ja työllisyysluku nousi 74 prosenttiin. Prosentti on paras vuosikymmeniin.

Myös valtion korkokulut ovat laskemistaan laskeneet. Ne jäävät alle miljardiin, kun luku vuonna 1995 oli viisinkertainen nykyrahanarvoon suhteutettuna. Pitää mennä aikaan ennen 1990-luvun lamaa, kun korkokulut olivat yhtä alhaiset.

Suomella siis menee taloudellisesti hyvin?

Ennen tällaista johtopäätöstä pitää mennä syvemmälle lukuihin ja arvioida Suomen tilannetta pidemmällä aikajänteellä.

Itse asiassa tuo työllisten määrä olisi vanhalla laskutavalla jo 75 prosenttia, eli Sanna Marinin hallitus saavutti työllisyystavoitteensa vuoden etuajassa ja pandemian oloissa. Kyllä saavutus ansaitsee hatunnoston ja päälle kättentaputukset.

Iloa pitää kuitenkin vähän pilata faktoilla. Työllisyys koheni paljolti sen takia, että osapäivätyö lisääntyi. Eli vähän pelkistettynä, samaa työtä jaettiin nyt useammalle. Jos mitataan tehdyn työn tuntimäärää kokonaisuutena, se ei ole ihan vielä noussut koronaa edeltävälle tasolle.

Istuva hallitus haluaa myönteisestä kehityksestä sulan hattuunsa. Totuus on kuitenkin se, että hallituksen työllisyystoimet eivät ole juurikaan vaikuttaneet lukuihin. Eläkeputki poistuu myöhemmin, pohjoismainen työllistämismalli tulee käyttöön toukokuussa ja koulutuksen panostamisetkin näkyvät vasta vuosien päästä.

Osa-aikatyöhön vaikuttaa se, että opiskelijat tekevät enemmän työtä vapaa-aikoinaan ja eläkeiän saavuttaneista yhä useampi jatkaa osa-aikaisena.

Hallitus toki teki erinomaista työtä elvyttämällä nollakorollisella rahalla taloutta ja työllisyyttä. Elvytysrahat pitivät ihmisiä töissä, mutta elvytyksen vipuvaikutustakaan ei voi väheksytä. Tuettu työ poikii myös uutta työtä. Nyt siis toimittiin juuri niin kuin Yhdysvalloissa. Siellä julkisella rahalla vivutettiin talous viiden prosentin kasvuun koronakriisin hellittäessä!

Euroopan unionin 750 miljardin tukipaketilla on tarkoitus tehdä sama, eli saada digiloikkaan ja vihreään siirtymään vauhtia. Talouden odotetaan kasvavan moninkertaisesti tukisummaan nähden.

Työllisyysasteen nousu Suomessa vaikuttaa kohentavasti myös julkiseen talouteen. Tukiin menee rahaa vähemmän ja verotulotkin kasvoivat odotettua enemmän. Suomen julkinen velan suhde bruttokansantuotteeseen jopa pienenee vähän tänä ja ensi vuonna, jos Ukrainan sota ei heitä kaikkia ennusteita päälaelleen, eli lisää menoja ja vähennä tuloja.

Julkisen velan suhde bkt:hen on kääntynyt ennusteiden vastaisesti laskuun ja pysynee pari vuotta samana eli 67,5 prosentissa. Se on selvästi vähemmän kuin EU-mailla keskimäärin. Suomen julkisen talouden ongelmat tulevat pitkällä aikavälillä.

Suhdeluku lähtee tasaiseen nousuun vuoden 2025 jälkeen, jos Suomessa ei kyetä parantaman työllisyysastetta 80 prosentin pintaan. Sopeuttamistarve on valtiovarainministeriön laskemissa 0,5 miljardia vuosittain.

Kurjuus johtuu huoltosuhteen vinoutumasta. Tilanteesta voi syyttää vain meitä vanhenevia ihmisiä. Elämme liian kauan tuhlaamassa eläkerahoja, emmekä tehneet tarpeeksi lapsia, jotta verojen ja eläkkeiden maksajia olisi jatkossakin riittävästi.

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.
Mainos
Mainos
Jatka lukemista
Mainos
Viikon kysymys

Huolestuttaako sähkön hinnan nousu?

View Results

Loading ... Loading ...
Mainos