Tartunnat kasvavat, Suomi aukeaa

Julkinen paine kasvaa koko maailmassa siihen suuntaan, että ihmisten pitää voida liikkua ja harrastaa entistä vapaammin omikrontartuntojen kasvusta huolimatta.

Kaikissa maissa ei tälle vapaudenkaipuulle anneta periksi. Esimerkiksi Ranskassa presidentti Emmanuel Macron sanoi siihen suuntaan, että hän haluaa haistatella rokottamattomille niin pitkään, että piikki alkaa heillekin maistua. Saksa on vähän samaa maata. Siellä rokotepassit halutaan pitää voimassa ja jopa laajentaa passin käyttöä.

Tavoite on molemmilla mailla sama: ajaa ihmisiä puoli pakolla rokottamaan itsensä.

Tauti leviää myös rokotettujen keskuudessa, mutta paljon rokottamattomia harvemmin, ja mikä tärkeintä, etenkin kolme rokotusta saaneille tauti tulee lievänä, jos ylipäätään tulee.

Itävallan viranomaisilla on kovat piipussa. Maassa jaetaan koteihin postia, jossa vaaditaan rokottautumaan sakon uhalla.

Suomessa pohditaan ihan vakavasti, onko koronapassin käytölle perustuslaillista oikeutta. Asiaa on pohtinut muun muassa oikeusministeri Anna-Maija Henriksson (r).

Nyt kysytään yhä voimakkaimmin äänenpainoin, onko koronapassi omikronin oloissa välttämätön ja oikeasuhtainen taudin vaarallisuuteen nähden.

Suomessa viranomaiset pohtivat nyt ennen kaikkea terveydenhuoltomme kantokykyä. Passilla ja rajoituksilla pyritään siihen, etteivät sairaala- ja tehohoitopaikat ylikuormitu. Nyt mennään niillä rajoilla. Passin vaatiminen lisää myös halua rokottautua. Siksi monet maat haluavat pitää passin voimassa.

Suomessa rokotekattavuus on EU:n kärkeä. Etenkin riskiryhmien rokotekokonaisuus, kolme rokotusta, nousee jo 85 prosenttiin. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että yhteiskuntaa halutaan avata. Myös kansalaiset ovat väsyneitä taudin aiheuttamiin rajoituksiin. Seuraukset alkavat näkyä myös monina sosiaalisina ongelmina.

Lasten liikunta on merkittävästi vähentynyt, masennus ja muut mielenterveysongelmat lisääntyneet. Tuhannet nuoret ovat lopettaneet liikuntaharrastuksen kokonaan.

Myös monet yritykset etenkin ravintola- ja tapahtuma-alalla sekä kulttuuripalveluissa riutuvat rahavaikeuksissa. Hallitus lupaa kustannustukea, mutta viipeellä tulevat tuet ovat enemmän laastaria kuin haavan parantajia.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ehti jo luvata Suomen avautuvan asteittain helmikuun aikana niin, ettei rajoituksia enää tarvita maaliskuussa. Rohkea lupaus, koska taudin etenemisestä ei tiedetä varmasti. Kun nyt avataan tapahtumia ja edessä ovat etelän hiihtolomat ja sen myötä joukkotapaamisia biletyksineen, niin riski tartuntaryppäisiin on suuri.

Korona tuli suurimittaisesti Suomeen, kun Keski-Euroopassa laskettelemassa olleiden nuorten joukko palasi Suomeen tauti mukanaan.

Rajoitusten pitämistä vaativat eivät ole juuri joukkojen suosiossa. Tämä näkyy myös poliitikkojen suhtautumisessa.

Entä jos joudutaan kuitenkin vetämään kevään korvilla takaisin. Miten sitten kestää kansalaisten pinna, kun se nyt on jo venytetty äärimmilleen?

Kateeksi ei käy päättäjiä. Vapauksia pitäisi antaa etuajassa, mutta samalla heidän pitää kantaa vastuu yhteiskunnan turvallisuudesta ja sairaanhoidon kyvystä huolehtia ihmisistä kaikissa olosuhteissa.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on yli 40 vuotta median palveluksessa toiminut lehdistöneuvos.

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Pauli Uusi-Kilponen
Mainos
Jatka lukemista
Mainos
Viikon kysymys

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisit?

View Results

Loading ... Loading ...