Kiitos ryhmään pääsystä

Ihmisiltä unohtuu kiittäminen liian usein. Suomalaisen tarvitsisi sanoa vain kiitos, kun hän noutaa vaikka baariin unohtuneen tavaran. Espanjalainen lisää sen eteen sanan paljon ja toistaa kiitoksen pari kertaa.

Sitten on niitä kiitosta turhaan viljeleviä ihmisiä. En osaa edes laskea, kuinka monta kertaa lause ”Kiitos ryhmään pääsystä” on herättänyt myötähäpeää. Kuinka moni meistä käy sanomassa kauppiaalle: ”Kiitos, että saan tehdä ostokseni täällä”, mutta kauppiasta tai henkilökuntaa voi aina kiittää hyvästä palvelusta.

Käsi pystyyn, kuka on kiittänyt kaupungilla autoilijaa, joka pysähtyy suojatien eteen. Miksi? Siksi, että autoilija noudattaa tieliikennelakia. Aivan turhaa. Rekkakuskia kiittäminen on taas kohteliasta, jos hän auttaa ohittamisessa.

Toinen tapa on tervehtiminen. Suomessa tervehditään – erityisesti kaupungeissa – valikoidusti. Täällä kuljen käsi pystyssä lähes koko ajan.

Moikkaan niin naapuria, jokaista ravintoloitsijaa, joissa ole syönyt muutaman kerran, naapurikaupan työntekijöitä, vastaan kävelevää hammaslääkäriä tai jopa portsaria, joka kehotti edellisenä yönä menemään kotiin.

Kerran sain moitteet siitä, kun en tervehtinyt puolen vuoden takaista seuralaistani. Opin, ettei suomalainen tutustu illalla ja unohda aamulla -kulttuuri toimi täällä.

Toisaalta taas niin junassa kuin baaritiskillä on helppo luoda kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen vain tervehtimällä ja kysymällä mitä kuuluun. Suomalaisen nyrpeän katseen sijaan vastaukseksi tulee hymy ja mukava keskustelu.

Täytyy vain muistaa seuraavalla Suomen-visitiillä kääntää namikka aivoissa Suomi-tilaan, ettei tervehdi vahingossa ex-deittiä. Vastaus on todennäköisesti: Mene nyt h*****tiin, mulla on yks mies kierroksessa.

Mika Heikkilä

Jaa artikkeli:

Mainos
Jatka lukemista
Mainos
Viikon kysymys

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisit?

View Results

Loading ... Loading ...