Yksi ihmistä kautta aikojen viehättävä asia on tarinat ja niiden kerronta. Ne elävät vuodesta vuoteen, jopa vuosituhannesta vuosituhanteen. Satujen lumoukseen useimmat meistä saavat kosketuksen jo lapsena, eikä kerrotun tarinan voima ja teho koskaan häviä. Tunnet sanonnan että yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa, mikä on totisinta totta, mutta hyvä tarina voi piirtää tuhat kuvaa sisimpäämme.
Varmaan me kaikki täällä Aurinkorannikolla tunnemme Aku-koiran tarinan. Hollywood-otsikko olisi ehkä Rescue-koirasta vuoden kuopiolaiseksi. Tarina on monikerroksinen ja sen viesti voi olla moninainen. Se kiinnittää huomion rescue-koiriin, kertoo mielettömän tarinan ennakkoluulottomuudesta (Akun isäntä), luottamuksesta ja siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä. Kun tarina alkoi, kukaan ei tiennyt, että Akun elämästä oli jäljellä enää vain pari vuotta, mutta sinä aikana kirjoitettiin suuri kertomus, joka elää, vaikka Aku siirtyikin sateenkaarisillalle.
Toista oman aikamme tarinaa olemme kesän mittaan saaneet seurata Liekarin Tainan matkassa. Hänhän lahjoitti meille monille mittaamattoman arvokasta kerrontaa kävelemällä runsas vuosi sitten Espanjasta Suomeen ja nyt kuluneena kesänä pyöräilemällä härältä härälle Espanjassa. Yli kolmen kuukauden reissulla pyöräilykilometrejä kertyi lähes 7000 ja matkan aikana tuli bongattua ne 88 Osbornen härkää, jotka on ripoteltu eri puolille Espanjaa. Tainan esimerkki rohkaisee meitä asettamaan elämällemme tavoitteita ja uskomaan unelmiimme. Olosuhteet ja tilanteet vaihtelevat, mutta periksi antamattomuus ja sitkeys vievät läpi mahdottomienkin vaiheiden.
Meillä jokaisella on oma tarinamme, joka ansaitsee tulla kerrotuksi. Meillä jokaisella on myös unelmamme, joita kohti meillä on lupa kulkea ja juuri tänään siihen kirjoitetaan uusi sivu.
Loading ...
