Joulu espanjalaisittain

Espanjassa joulupöytä katetaan vasta myöhään illalla. (Kuva:arkisto)

Monissa Espanjan suomalaisissa perheissä kahden maan jouluperinteet sekoittuvat. Mutta miten espanjalaiset oikein viettävät joulua?

Joulutähtiä kukkakojuissa, ruuhkaa ostoskeskuksissa ja lahjaideoita näyteikkunoissa. Kuulostaa tutulta. Suomen ja Espanjan jouluissa on paljon yhteistä mutta myös paljon eroavaisuuksia.

Kun suomalaiset hiljentyvät rauhalliseen joulunviettoon yleensä viimeistään aattoaamuna, on Espanjassa vielä lähes tavallinen arkipäivä ja perheet kokoontuvat yhteen vasta illan tullen. Siinä missä Suomessa katsellaan heti puoliltapäivin joulurauhan julistusta on espanjalaisten huomio kiinnittynyt televisioruutuun vasta aattoiltana, kun maan kuningas toivottaa kaikille hyvää joulua.

Seimi luo tunnelmaa, kun koko kansa lottoaa

Espanjalaisille joulupalloja ja -valoja tärkeämpiä joulukoristeita ovat jouluseimet, joita on niin julkisilla paikoilla kuin kodeissakin. Lapsille mieluisaa huvia on täydentää seimeä joka vuosi, ja miniatyyrihahmoja ja -esineitä lisätäänkin seimeen kuin sisustusta nukkekotiin.

Seimi on yksi osoitus katolilaisuuden suuresta merkityksestä espanjalaisille, mutta seimien pikkuruinen maailma ei aina ole vain uskonnollinen. Perinteisen Betlehemin ja Jeesuksen syntymän lisäksi mukaan mahtuu karikatyyrityylisiä hahmoja esimerkiksi politikoista tai muista julkisuuden henkilöistä.

Tavallisten seimien lisäksi espanjalaiset hullaantuvat myös elävistä seimistä, joissa seimen hahmoja esittävät yleensä lapset.

Uskonnollisten perinteiden ohella tärkeä osa espanjalaista joulunviettoa on myös jouluarvonta. Espanjalaiset kuluttavatkin jouluarpojen ostoon keskimäärin yli 63 euroa henkilöä kohden. Lähes jokainen espanjalainen ostaa itselleen 20 euron arvoisia jouluarpoja, joiden onnekkaat voittajat ratkeavat 22. joulukuuta järjestettävissä arpajaisissa.

Koko maa seuraa jännityksellä Madridista suorana lähetyksenä näytettävää arvontaa, jossa paikallisen San Ildefonson koulun oppilaat laulavat voittonumerot televisiokameroille. Päävoittoa kutsutaan nimellä El Gordo eli paksukainen.

Makeaa mahan täydeltä ja lahjoja loppiaisena

Espanjassa jouluillallinen katetaan vasta myöhään aattoiltana ja pöytään kannetaan tyypillisiä espanjalaisia herkkuja: serranokinkkua, kalaa ja erityisesti äyriäisiä.

Siinä missä Suomessa jouluaterialla nautitaan vain jouluna valmistettavia ruokalajeja, tarjoillaan espanjalaisessa joulupöydässä pitkälti samoja ruokia kuin minä tahansa muunakin juhlapyhänä.

Jälkiruokavalikoimaan sen sijaan kuuluu joukko espanjalaisten jouluherkkuja, joita ei muulloin juuri syödä. Tyypillisiä paikallisia joulumakeisia ovat esimerkiksi túrron, polvorón ja mantecado.

Illallisen päätyttyä monet perheet suuntaavat myös keskiyön messuun, jonka jälkeen perheen nuoret saattavat jäädä kaupungille juhlimaan.

Suuri ero suomalaisten ja espanjalaisten jouluperinteiden välillä on se, että Espanjassa jouluaaton ja -päivien veroinen juhla on myös loppiaisena 6. tammikuuta vietettävä día de los Reyes Magos eli itämaan tietäjien päivä.

Perinteisesti espanjalaiset lapset saavat lahjansa vasta tuolloin eli päivänä, jolloin kolme kuningasta tuomisineen saapuivat Jeesus-lapsen luokse Betlehemiin.

Nykyään lahjapaketteja availlaan tosin jo jouluaattonakin erityisesti turistien suosimilla alueilla, missä ulkomaalaiset joulupukkivaikutteet ovat muodostuneet osaksi espanjalaistakin joulua.

Marena Ahonen

 

Mitä mieltä olit kirjoituksesta?
  • Mielenkiintoinen (6)
  • Erinomainen (1)
  • Hyödyllinen (1)
  • Tylsä (0)
  • Vanha uutinen (0)