Suomen puoluekartta menossa uusiksi

Suomessa oli pitkään vakiintunut puoluekartta. Oli kolme suurta, SDP, kokoomus ja keskusta ja niiden perässä lukuisia pienpuolueita, kun SDKL haudattiin ja sen perillinen vasemmistoliitto jämähti alle kymmenen prosentin kannatukseen.

Nyt ei ole kolmea suurta, vaan viisi keskisuurta eli kymmenen prosentin kannatuksen ylittävää.

Eivätkä jakolinjat enää mene vanhan mukaan eli vasemmisto, oikeisto -linjalla.

Nyt ideologinen jakolinja kulkee karkeasti ajatellen globalistien ja nationalistien välillä. Ensiksi mainitut vannovat kansainvälisen yhteistyön ja vastuunkannon sekä EU:n perusarvojen nimiin. Kasvavana huolenaiheena on ilmaston lämpeneminen.

Nationalistien suhtautuminen on kutakuinkin käänteinen globalisteihin nähden. Osa jopa kieltää ilmastonmuutoksen, osan mielestä vastuu ilmastosta on eniten saastuttavilla, kansainvälisen yhteistyön sijaan korostetaan kahden välisiä suhteita ja Euroopan unionia halutaan purkaa sisältäpäin. Yhteinen nimittäjä on myös kriittinen suhtautuminen maahanmuuttoon.

Jako ei ole suomalaista alkuperää. Samanmoisia jakolinjoja nähdään kaikkialla Euroopassa, jopa Yhdysvalloissa.

Suomessa nationalistisuutta edustaa perussuomalaiset. Toisessa ääripäässä on sitten vihreät, jolle kansainvälisen yhteistyön lisäksi korostuvat ympäristöasiat.

Viime eduskuntavaaleissa nämä kaksi puoluetta olivat selkeitä voittajia. Mielipidemittaukset vaalien jälkeen ovat kertoneet selvää kieltään poliittisen polarisaation kasvusta.

Perussuomalaiset ovat nyt selkeästi maan suosituin puolue ja vihreät koputtelee demarien ja kokoomuksen kantapäillä. Keskusta löytyy vasta sijalta viisi. Selvästi jopa vihreistä jääneenä.

Politiikan polarisaatiosta ei kerro vain nuo kaksi suosiotaan kasvattanutta puoluetta. Myös vasemmistoliitto ja SDP ovat yhä enemmän kallistumassa vihreiden suuntaan. Innokkaimmat ovat jopa puhuneet näiden kolmen liitosta. Ideologisia esteitä ei enää juuri nähdä.

Nykyisestä kehityksestä kärsii eniten keskusta. Sen vahvoilta kannatusalueilta Pohjois- ja Itä-Suomesta väki muuttaa kasvukeskuksiin. Kaiken lisäksi viljelijöiden määrä on puolittunut.

Puolue muutti jo aikoja sitten nimensä maalaisliitosta keskustaksi kosiskellakseen kaupunkilaisia. Nyt maalta muuttaneet toisen ja kolmannen polven ihmiset ovat katkaisseet poliittiset juurensa.

Puolueen kellokkaat tarttuvat hädän hetkellä Santeri Alkion perinteeseen. Alkiolaisuus pitää sisällään vähäväkisistä huolehtimisen. Alkiolaisuus sinänsä ei juuri kaupunkilaisia puhuttele. Siinä havisee mennyt, nostalgia ja historia vailla tartuntapintaa nykyisyyteen.

Keskusta seilaa ajopuuna keskellä polarisaatiota, ilman omaa selkeää missiota.

Kenen etua puolue ajaa? Juha Sipilän johdolla se veti vahvasti oikealle ja toteutti kokoomuksen linjauksia. Nyt halutaan kallistua pienen ihmisen puoleen halailemalla demareita, vasemmistoliittoa ja vihreitä.

Nuo kolme puoluetta tekevät tuon paljon keskustaa uskottavammin. Perussuomalaisten linjalle lähteminen taas veisi uskottavuuden rippeetkin.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on 40 vuotta median palveluksessa toiminut lehdistöneuvos.

Mitä mieltä olit kirjoituksesta?
  • Erinomainen (0)
  • Mielenkiintoinen (0)
  • Hyödyllinen (0)
  • Tylsä (0)
  • Vanha uutinen (0)