Blogi

Mallioppilaasta tavallinen kuolevainen

Suomea luonnehdittiin vielä 2000-luvun alussa EU:n mallioppilaaksi niin sääntöjen noudattamisessa, mutta etenkin talouden hoidossa.

Nyt mallioppilaan status rapisee pahasti. Suomi ylittää julkisessa velassa reippaasti EU:n määritelmän rajan, 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kaiken lisäksi talouskasvu jäi finanssikriisin jälkeen euroalueen keskiarvosta ja uhkaa jatkua kivuliaana seuraavan vuosikymmenen samaan aikaan, kun velkaantuminen jatkuu.

Suomen talouden haasteita lisää myös väestön vanheneminen. Hoitomenot kasvavat väkisinkin. Uudella sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisella ns. maakuntamallilla kyetään korkeintaan hillitsemään kulujen kasvua, ei alentamaan niitä.

Suomessa vannotaan nyt työllisyyden kasvun nimiin. Vain se pelastaa maan talouden, jos työikäisistä saadaan jatkossa töihin yli 75 prosenttia. Nyt töissä on kutakuinkin 70 prosenttia työikäisistä.

Työllisyysluvut kehittyvät nyt päinvastaiseen suuntaan. Työttömiä on 50.000 enemmän kuin vuosi sitten. Tosin osa heistä on koronan takia lomautettuja.

Ensi vuonna Suomen talouden on arveltu kasvavan noin kolmen prosentin vauhtia. Se parantaa työllisyyttä. Jatkossakin työllisyys voi jonkin verran parantua talouskasvun siivittämänä.

Talouskasvu ei kuitenkaan automaattisesti nosta työllisyysastetta yli 75 prosentin, olkoon kasvu jopa reippaasti ennustettua parempaa.

Suomessa törmättiin jo vuoden 2019 lopulla kohtaanto-ongelmiin. Vapaana olevan työvoiman osaaminen ei vastannut kysyntään tai vapaa työvoima asui eri alueella kuin missä avoimet työpaikat sijaitsevat.

Suomen työllistymistä verrataan usein Ruotsiin. Suuri ero Suomen tappioksi tulee ikääntyneiden työllistymisestä, pitkäaikaistyöttömyydestä ja siitä, ettei vajaatyökykyisiä juuri saada töihin.

Näihin ongelmiin on esitetty lääkkeitä jo pitkään, mutta poliittisesti vaikeat uudistukset ovat jääneet tekemättä useilta hallituksilta.

Viimeksi valtiovarainministeriöstä tuli selkeät rätingit työllisyyden hoitoon: eläkeputki poikki ja ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen porrastus.

Etenkin eläkeputken katkaisu parantaisi ikääntyvien työllisyyttä. Suomessa 60 vuotta täyttänyt voi jäädä ansiosidonnaiselle korvaukselle 65 vuoden ikään asti. Vain harva heistä enää työllistyy.

Tämä on ollut helppo tapa sopia väen vähennyksistä. Monesti tilanne on se, että ikääntyvistä jopa iso osa ilmoittautuu vapaaehtoiseksi lähtijäksi.

Nuoremmat irtisanotut sijoittuvat paljon helpommin työelämään tai kouluttautuvat uudelleen.

Myös ansiosidonnaisen porrastus nopeuttaa työhön hakeutumista ja vähentää pitkäaikaisyöttömyyttä.

Nämä uudistukset jäivät Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitukselta tekemättä. Miten sitten uudistukset onnistuvat vihervasemmistolaiselta hallitukselta? Etenkin vasemmistolle nämä uudistukset ovat äärimmäisen vastenmielisiä.

Eipä ihme ole, että asia vyörytettiin taas kerran työmarkkinajärjestöille. Paljon ei ole luvassa, mutta toivossa on hyvä elää.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos

Mitä pidit jutusta?
+1
7
+1
0
+1
1
+1
2
+1
2
+1
2

Kolumnit

Kimmo Sahlman

Nyt se alkaa

  Siis joulunvietto, edessä on pitkä viikonloppu, meille espanjasuomalaisille sunnuntai on...

Viikon kysymys

Jos kunnallisvaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisit?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa