Henkilökuvat Viihde

Señorita por favor – puoli vuosisataa Chrissen sanoituksia

 Fuengirola.fi | Aurinkorannikon uutiset

Chrisse Johansson vietti 70-vuotispäiväänsä 14.3. Seita&Friends-yhtye oli koonnut iltaa varten juhlaohjelmiston. (Kuva: Antti Pekkarinen)

Se, että Chrisse Johansson tällä viikolla juhlii 70-vuotissyntymäpäiväänsä nimenomaan koko kansan tuntemana ja rakastamana sanoittajana, ei ole mikään määrätietoisen urasuunnitelman täyttymys.

Se, että Chrisse Johansson tällä viikolla juhlii 70-vuotissyntymäpäiväänsä nimenomaan koko kansan tuntemana ja rakastamana sanoittajana, ei ole mikään määrätietoisen urasuunnitelman täyttymys.

Aina ei ole helppoa nähdä, missä kohtaa jokin tärkeä saa alkunsa. Toki on niitä, jotka tietävät tasan tarkkaan sen hetken, joka näytti elämälle tarkan suunnan. Mutta ehkä useimmiten tapahtumat ja niiden sarjat vain tuuppivat meitä eteenpäin kuin fortunapalloa. Välillä suoraan, välillä siksakkia.

Jotenkin näin se on sanoittajalegendan maineeseen nousseen Chrissenkin kohdalla mennyt.

Mummon huuliharppu

Omasta lapsuudenkodistaan Chrisse ei koe saaneensa mitään erityistä sysäystä musiikin suuntaan. Ainoa siihen kallellaan oleva perheenjäsen oli Chrissen mummu, äidinäiti, joka lauloi ja soitti huuliharppuaan keinutuolissa istuskellen.  Mummu lauloi myös kuorossa. Chrisse sanoo vieläkin näkevänsä mummun sielunsa silmin.

-Ja mulla on se huuliharppu edelleen.

Vaikutteet löytyivät tosin läheltä, Chrisse nimittäin asui Maunulassa samassa talossa ja ystävystyi Babitzinien perheen kanssa. Kun lähimmät kaverit ovat Sammy, Kirka ja Muska, mitä muuta olisi voinut tapahtua?

-Kyllä mä Babitzin-kuvioiden kautta ajauduin musiikkialalle. Se oli aina mukana kuvioissa, mutta kun oltiin kaikki snadeja, ei ymmärretty sitä vielä.

60-luvun alkupuolella, 15-vuotiaana Chrisse jo järjesteli ja myi keikkoja Kirkan ensimmäiselle Creatures-bändille salaa äidiltään.

-Tuohon aikaan ei Kirka sen enempää kuin Creatures ollut vielä millään tavoin kuuluisa, Chrisse huomauttaa.

Myöhemmin EMI-levy-yhtiöllä työskennelleestä Chrissestä tuli auto-onnettomuudessa vuonna 1973 kuolleen Sammyn ainoaksi jääneen albumin tuottaja. Oli hyvin lähellä, ettei Chrissen omakin ura katkennut tuohon murheelliseen auto-onnettomuuteen. Sammy oli pyytänyt häntäkin kyytiin, mutta Chrisse kieltäytyi, koska oli lähdössä Torremolinosiin.

Ulkomaista suomeksi

Sanoittamista Chrisse oli harrastanut jonkun verran jo Creaturesin aikoihin, mutta ratkaisevat tönäisyn siihen suuntaan antoi Veikko Laiho, kun koulunkäynnin keskikoulun jälkeen lopettanut Chrisse jo työskenteli Yleisradiossa. Laiho työsti Elviksen vanhoista kappaleista nauhaa ja pyysi Chrisseä kääntämään tekstejä sitä varten.

Chrissen tekstit päätyivät EMIn silloisen toimitusjohtajan Reino Bäckmannin käsiin, ja sen seurauksena Chrisse sai ensimmäisen tilaustyönsä. Kyseessä oli nimeltään kohtalonomainen Guy Fletcherin iskelmä Let the music start, josta Chrissen käsissä muovautui Irina Milanin vuonna 1969 levyttämä Hei pikkuinen.

Alkuperäisteosten sanoitustyöt muodostivatkin pitkään valtaosan Chrissen työkentästä, koska Suomessa levytettiin tuohon aikaan pääasiassa ulkomailta tullutta musiikkia.

Sanoittajamestari itse ei kuitenkaan mielellään puhu käännösteksteistä, sillä hän lähestyy tekstejä paljolti melodian kautta, joka sinänsä sitoo sanoittajaa. Toki alkuperäisen tekstin sisältö vaikuttaa suomenkieliseen, mutta kuten sanaleikit, myös lyriikat kääntyvät usein kankeasti suoraan kieleltä toiselle menettämättä jotakin olennaista.

Monet sanoitukset hän onkin tehnyt vain äänneasultaan alkuperäistekstiä muistuttaviksi.

-Aika harvan biisin suhteen vaadittiin alkuperäistekstin noudattamista. Joskus on ollut kuitenkin pakko säilyttää esimerkiksi tiettyjä sanoja. Hyvä esimerkki siitä on Paloma Blanca.

Kadonneita sanoituksia

Chrissen ensimmäisestä tilaustyöstä tulee ensi vuonna kuluneeksi puoli vuosisataa. Oman arvionsa mukaan hän on tehnyt pyöreästi noin 2.800 laulutekstiä. Aivan tarkkaa määrää ei tiedä tällä hetkellä kukaan, koska Teoston tietojärjestelmäuudistuksessa hänen nimiinsä kirjatuista sanoituksista hävisi yhdessä vaiheessa noin 300 teosta.

-Osa on jo kuitenkin saatu takaisin rekisteriin.

Jos sanoitusten määräksi lasketaan pyöreästi tuo 2.800, viidenkymmenen vuoden aikana hän on tehnyt keskimäärin 56 sanoitusta vuodessa. Suurin piirtein yksi jokaista viikkoa kohti.

Suurin piirtein sama tahti on jatkunut näihin vuosiin asti. Kuumimpiin vuosiin nähden suurin ero on se, että nyt hän tekee enimmäkseen omia alkuperäissanoituksia. Nykyisiä asiakkaita ovat muun muassa Matti ja Teppo.

Yksi Chrissen pitkäaikaisimpia yhteistyökumppaneita on Lea Laven, jolle Chrisse sanoitti debyyttisinglen Se on elämää vuonna 1969, eli samana vuonna kuin Irina Milan levytti hei pikkuisensa. Muita rakkaita yhteistyökumppaneita ovat olleet vuosien varrella esimerkiksi Kisu ja Anita Hirvonen.

-Olen saanut tehdä työtä monien taidokkaiden, osaavien, upeiden tulkitsijoiden kanssa, Chrisse kiittää.

Levytuottajasta freelanceriksi

Musiikin saralla Chrisse on sanoittajan työnsä lisäksi työskennellyt pitkään myös levytuottajana. Työnkuvaan ovat kuuluneet myös pr-tehtävät, joita hän teki ensimmäiseksi siirtyessään Yleisradiolta EMI-levy-yhtiön leipiin vuonna 1970.

EMIltä Chrisse siirtyi suomalaiselle Scandialle. Scandian-vuosinaan hän sanoitti useita menestyneimpiä iskelmiään, kuten Syysunelman, Kesän lapsen ja Etsin kunnes löydän sun. Hittivuodet mahdollistivat siirtymisen freelanceriksi. Sanoittamisen ohella Chrisse toimi myös CBS:n tuottajana.

Chrisse oli suorittanut Tampereen yliopiston toimittajakoulun radio- ja televisiolinjan opinnot Yleisradion vuosinaan. Käytännössä opiskelu tapahtui Helsingin Viiskulmassa Merano-elokuvateatterin tiloissa.

Radiotoimittajan työ on kuitenkin ollut Chrissen elämässä enemmän marginaalissa kuin etualalla. Vuodet 1977-78 hän joka tapauksessa työskenteli Las Palmasissa Radio Lapponian leivissä.

Chrisse Johansson on saanut elämäntyöstään julkista tunnustusta: Vuonna 2013 hänelle myönnettiin Juha Vainion Rahaston 6.000 euron tunnustuspalkinto ja tämän vuoden alusta valtion ylimääräinen taiteilijaeläke.

Tiina Piha

Mitä pidit jutusta?
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0

Kolumnit

Fillarimummo

Julkkikseksi pääseminen tai päätyminen on monisyinen asia. Joku saattaa käyttää läjäpäin...

Remontteja joka paikassa

Elämme remonttien keskellä. Henkilökohtaisten asunto- ja elämäntaparemonttien ohella koko yhteiskuntamme järjestäytyy...

Malttia

  Tuli, oli ja meni. Vielä muutama viikko sitten hyvästeltiin Covid-19...

Viikon kysymys

Kuunteletko joululauluja?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa