Lukuaika: Jukka Leskinen: ”Voimme ehkä vuosikymmenessä saavuttaa Ruotsin ja Tanskan etumatkaa”

Jukka Leskinen: ”Voimme ehkä vuosikymmenessä saavuttaa Ruotsin ja Tanskan etumatkaa”

Jukka Leskinen kirjoittaa Fuengirola.fi:n kolumnissaan näkemyksiä talouden lainalaisuuksista.

Fuengirola.fi
Fuengirola.fi
2 min lukuaika

Talouden lait ja todellisuus vaikuttavat hyvinvointiimme ja ympäristöömme monin tavoin ja monilla tasoilla.

Lähimpänä koemme omaan henkilökohtaiseen tilanteeseen suoraan vaikuttavat, usein jokapäiväiseen elämään kohdistuvat tekijät. Tässäkin lehdessä on kuultu monien aurinkorannikkolaisten kommentteja erityisesti eläkkeisiin, verotukseen ja elinkustannuksiin liittyvistä seikoista.

Meillä Suomessa on muutamia todella suuria talouteen ja tulevaisuuteemme vaikuttavia haasteita. Väestömme vanhenee huolestuttavan nopeasti samalla kun syntyvyys laskee historiallista vauhtia. Julkinen taloutemme on raskaasti ylivelkaantunut ja taloutemme ei ole kasvanut finanssikriisin jälkeen yli viiteentoista vuoteen. Työmarkkinat nojaavat edelleen vuosikymmeniä vanhoihin malleihin eikä välttämättömiä uudistuksia ole saatu aikaan (ks. esim. HS pääkirjoitus 1.5.). Olemme pudonneet kauaksi lähimpien ja tärkeimpien verrokkimaiden Ruotsin, Tanska ja Saksan talouksien kehityksestä.

Leikkaukset ja säästötoimet julkisessa taloudessa kohdistuvat suureen osaan suomalaisista, jotka ovat tottuneet elämään erilaisten ilmaisten palveluiden ja tukien piirissä. Veronkorotukset ovat herättäneet levottomuutta niiden joukossa, jotka ovat maksaneet suurimman osan verotuloista. Laskutavasta riippuen noin 10-30%:a kansalaisista ja yrityksistä maksavat julkisen sektorin menot.

- Mainos -

Velkataakan takia 1970-luvulta saakka kasvatettua julkista sektoria ei yksityinen sektori enää pysty kustantamaan. Meiltä loppuvat rahat. Kuten valtiovarainministeri Mauno Koivisto aikoinaan osuvasti totesi: ”Vaikka olisi kuinka rikkaan talon poika, niin, jos ei ole rahaa, niin ei ole rahaa!”.

Toivoakin on. Mikäli onnistumme tekemään muutoksia työelämän rakenteisiin ja tehostamaan julkisen sektorin toimintaa, niin voimme ehkä vuosikymmenessä saavuttaa Ruotsin ja Tanskan etumatkaa meille itsellemme ja tuleville sukupolville.

Emme kuitenkaan ole kuin lastu laineilla maailman merellä. Vaikuttakaamme päättäväisesti ja vahvasti siihen, mikä on mahdollisuuksiemme rajoissa: EU:ssa, NATO:ssa ja omassa eduskunnassamme.

Jaa tämä artikkeli
Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *