Perussuomalaisista on mielipidemittausten mukaan tullut Suomen suosituin puolue.
Myös muualla populistiset puolueet menestyvät. Yhtenä merkittävänä syynä on kriittinen suhtautuminen maahanmuuttoon. Se kantaa myös perussuomalaisia.
Esimerkit maailmalla osoittavat, että perinteiset puolueet saattavat suosion hiipuessa peesata oikeistopopulisteja maahanmuuttokysymyksissä.
Entä Suomessa? Kokoomus lähti mukaan perussuomalaisten välikysymykseen, aiheena ulkoministeri Pekka Haaviston toiminta lasten palauttamisprosessissa al-Holin pakolaisleiriltä.
Haavisto sai luottamuslauseen, mutta kokoomus kolhun, ainakin joidenkin politiikan asiantuntijoiden silmissä.
Heidän mielestään kokoomus myötäilee nyt perussuomalaisia. Tavoitteena tässä teerenpelissä on lisätä omaa kannatusta maahanmuuttokriittisten keskuudessa.
Tutkimusten mukaan kokoomuksen konservatiivisiivestä karkaa kannatusta persuihin.
Puheenjohtaja Petteri Orpo elää ristiriitaisissa tunnelmissa. Vielä edelliseen Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen Jussi Halla-Ahon johtama perussuomalaiset ei kelvannut mistään hinnasta. Syynä oli arvopohja, joka ilmeni muun muassa maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vastustamisena.
Sipilän hallituksen linjausten takana olivat kokoomusministerit yksimielisesti.
Nyt ei olla yhtä jyrkkiä. Ennen mahdoton voisi olla tulevaisuudessa mahdollista. Ainakin puheet eduskunnan käytävillä kielivät tästä.
Onko kokoomuksen linja maahanmuuttoon tiukentunut?
Maahanmuuttovastaisilla ajatuksilla on tilaa poliittisessa kentässä ympäri Eurooppaa.
Siitä kertoo muun muassa Itävallan tilanne. Kun lähellä kotimaan persujen arvomaailmaa oleva oikeistopopulistinen FPÖ sortui lahjusskandaaliin, niin keskustaoikeistolainen ÖVP otti vaalivoiton tiukilla maahanmuuton vastaisilla teemoilla.
Puolue kirjasi teemojaan myös hallitusohjelmaan.
Poliittiset raja-aidat kaatuivat rytisten, kun ÖVP:n hallituskuppaniksi lupautui vihreät.
Puolue sai hallitusohjelmaan vahvat panostukset ilmastomuutoksen torjumiseen ja ympäristön suojelemiseen.
Suomalaisesta näkövinkkelistä tällainen koalitio näyttää tänä päivänä mahdottomalta.
Esimerkit maailmalla osoittavat, etteivät ideologiset raja-aidat välttämättä paljoa paina. Yhä enemmän halutaan olla äänestäjien hermolla ja myötäillä kansalaisten tuntoja välittämättä oman puolueen arvopohjasta.
Vai mitä sanotte siitä, että Tanskassa demarit nousi valtaan maahanmuuttokriittisillä linjauksillaan. Eikä linja noussut esiin vain vaalipuheissa, vaan toteutuu nyt myös hallitusohjelmassa.
Aika kaukaiselta tuntuu ajatus, että pääministeri Sanna Marin (sd.) ryhtyisi kopioimaan Tanskan demarien vaaliohjelmaa. Ainakin pääministeriuransa alkumetreillä Marin on osoittanut vihervasemmistolaisuuttaan vimmalla, joka aika ajoin ajaa vasemmalta opetusministeri Li Anderssonin (vas.) ohi.
Keskustaltakin vuotaa äänestäjiä perussuomalaisiin. Puheenjohtaja Katri Kulmuni on kuitenkin hirttäytynyt niin vahvasti ”erinomaiseen hallitusohjelmaan”, ettei ideologista liikkumatilaa juuri jää. Kepu haisee nyt vahvasti punamullalle.
Mitä mahtaa ajatella sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo Itävallan veljespuolueesta. Poliittisessa määrittelyssä vihreät asetetaan Suomessa kaikkein kauimmaksi perussuomalaisten linjauksista.
Kannatuksensa vihreät saa juuri siitä, mitä perussuomalaiset vastustaa, eli humaanin maahanmuuton lisäämisestä ja ympäristönormien kiristämisestä, jopa talouskasvun kustannuksella.
Poliittisten mannerlaattojen liike survoo nyt aatteet ahtaalle ja jättää yhä enemmän tilaa sinne, missä ihmisen perusoikeuksia haastetaan.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos
Loading ...
