Britit äänestivät vuonna 2016 EU-eron puolesta. 52 prosenttia oli eron ja 48 jäsenyyden kannalla.
Pitkät neuvottelut kaupasta ja muusta yhteistyöstä EU:n kanssa saatiin päätökseen kaksi vuotta sitten tammikuussa ja viime vuoden alussa sopimus astui täysimääräisesti voimaan.
Briteillä oli vahva usko siihen, että ero koituu siunaukseksi. Puhuttiin siitä, miten kustannuksia maahanmuutosta voidaan vähentää, miten talous kasvaa, kun EU:n asettamat direktiivit kangistavat elinkeinoelämän toimia ja miten verotuskin kevenee.
Näitä puheita pitivät konservatiivipoliitikot. Merkittävää oli myös maan konservatiiveihin kallellaan olevan lehdistön hehkutus eron siunauksellisuudesta. Populistiset erointoilijat saivat toistella vapaasti kansaan meneviä, mutta vailla todellisuuspohjaa olevia väitteitään.
Lähes kaikki nuo puheet ja väittämät ovat nyt osoittautuneet valheellisiksi. Britit ovat pettyneitä ja ihmettelevät, miten tässä näin kävi.
Centere for European Reforom (CER) -ajatuspajan tuoreen raportin mukaan EU-erosta lankeaa raskas lasku Britannialle.
Raportin mukaan Britannian bruttokansantuote oli toisella vuosineljänneksellä 5,5 prosenttia alempi kuin se olisi ollut unionin jäsenenä. Investoinnit ovat vähentyneet toistakymmentä prosenttia ja tavarakauppa seitsemän prosenttia.
Asiantuntijat toki arvioivat, että talous kärsii. Luvut olivat kuitenkin paljon arvioita suuremmat. Kuluvan vuoden toisella neljänneksen bkt:n lovi EU-jäsenyyteen nähden on lähes 40 miljardia euroa.
Brexitin arki alkoi briteille kaksi vuotta sitten, kun Britannia jätti EU:n sisämarkkinat ja tulliliiton. Eron siirtymäkausi pehmensi alkuun taloudellisia vaikutuksia.
Nyt tulee briteille kylmää kyytiä, kun vielä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset hintoihin syövät ostovoimaa.
Britannian tuore konservatiivipääministeri Rishi Sunak kannatti brexitiä. Nyt hän joutuu konservatiivihallituksensa kanssa tekemään mittavia veronkorotuksia, jotta julkiset palvelut kyetään rahoittamaan.
Rahoitusvajeen tekee nimenomaan talouden hiipuminen, jossa merkittävänä syynä on EU-ero. CER:n laskelmien mukaan Britannian verotulot olisivat olleet EU:n jäsenenä 46 miljardia euroa nykyistä enemmän.
Sunakin ilmoittamat verokorotukset olivat juuri tuon verran. Valtiovarainministeriön arvion mukaan verojen korotus ei jää tähän.
Verojen ja hintojen nousun lisäksi kansalaisten ostovoimaa kurittavat koronnostot, joita on tehty lyhyen ajan sisällä useampia.
Britannian esimerkki kertoo selvää kieltään siitä, mitä etuja EU:n jäsenmaille sisämarkkinat tuovat. Eli kun pääoma, työvoima, tavarat ja palvelut liikkuvat vapaasti ja kun kaupan esteet ajetaan mahdollisimman alas, syntyy valtavia etuja.
Suomen kaltaisille pienille maille EU:n ja rahaliiton jäsenyys tuo myös vakautta, jota ilman jäsenyyttä olisi mahdoton saavuttaa.
Kiistattomat tosiasiat ovat vaikuttaneet siihen, ettei Suomessa juuri kuulu vaatimuksia EU-erosta tai omasta valuutasta, markasta.
Perussuomalaisia aikoinaan johtanut Timo Soini hankki kannatusta EU:n moittimisella ja kannatti jopa unionista eroamista. ”Missä EU siellä ongelma.” Tämä oli yksi hänen suosituista sloganeistaan.
Nyt EU-eron puhujat eduskunnassa voi laskea yhden käden sormilla. Ehkä puusepän sormilla.
Loading ...
