-Aurinkorannikon Leijoniin kaivataan kipeästi uusia jäseniä. Koronavuosien jälkeen haluamme saada toiminnan jälleen entistä aktiivisemmaksi, linjaa täkäläisen leijonaklubin presidentti Leevi Hakola.
Pitkän uran yritysmaailmassa tehnyt Leevi Hakola on viettänyt eri mittaisia aikoja Aurinkorannikolla jo pitkään. Kymmenisen vuotta sitten hän teki kuitenkin päätöksen, että olosuhteiden salliessa talvet vietettäisiin jatkossa kokonaan Espanjan lämmössä. Päätös on pitänyt pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta.
Pidempien aikojen viettäminen Aurinkorannikolla oli lopulta merkittävä tekijä, joka ohjasi Hakolan mukaan Aurinkorannikon Leijonien toimintaan.
– Vuonna 2013 muutimme Calahondasta Marbellaan. Silloin aloin miettiä, että mitähän sitä voisi alkaa harrastaa. Jotakin, missä saisi myös uusia ystäviä alueelta. Nyt kun vuosi sitten muutimme jälleen, tällä kertaa Fuengirolaan, on helppoa kun välimatkat ovat lyhyitä.
Hakolalla oli yksi ennestään tuttu Aurinkorannikon Leijonissa.
– Minulle Lions Clubien toiminta ei ollut ennestään tuttua, mutta aloin kysellä kaveriltani heidän toiminnastaan ja kiinnostuin, Leevi Hakola kertoo.
Erityisesti häneen teki vaikutuksen se, miten pyyteettömästi jäsenet tekevät hyväntekeväisyyttä.
– Tiedän, että monissa hyväntekeväisyysjärjestöissä merkittävä osa tuloista kuluu kiinteiden ja juoksevien kulujen kattamiseen. Leijonissa 100 prosentti kerätyistä varoista ohjataan hyväntekeväisyyteen, kulut katetaan jäsenmaksuilla. Sen lisäksi esimerkiksi tapahtumissa jokainen jäsen ostaa pääsylipun, vaikka olisi paikalla töissä.
Lopulta Hakola innostui leijonatoiminnasta niin paljon että liittyi Aurinkorannikon Leijoniin vuonna 2014. Mies kehuu päätöstä erittäin onnistuneeksi, onhan hän päässyt yhdistämään kaksi tärkeää asiaa.
– Teemme tärkeää työtä avuntarpeessa olevien hyväksi ja lisäksi olen saanut paljon ystäviä. Voi hyvin sanoa että parhaat ystäväni täällä Aurinkorannikolla ovat leijonaklubilaiset, Hän kehuu.
Elämänura monialayrittäjänä
Ennen kuin Leevi Hakolasta kuoriutui esiin Leijona, hän ehti tehdä pitkän uran yritysmaailmassa. Aktiivinen monialayrittäjä ehti olla mukana monessa, mutta itse hän nostaa mielellään esiin kaksi merkittävää hanketta.
Ensimmäinen on Setele, jonka hän perusti kotikaupungissaan Seinäjoella vuonna 1980. Muun muassa autoradioihin, autopuhelimiin ja sittemmin matkapuhelimiin keskittynyt Setele oli yksi Suomen kännyköitymisen ajan isoja menestystarinoita.
– Pitkään toimimme vain Seinäjoella, mutta kun matkapuhelinkauppa alkoi käydä kuumana, uskaltauduimme lopulta laajentamaan, aina Helsinkiä myöden.
Helsinkiin avattiin Setelen myymälä vuonna 1993 ja vuoteen 1998 mennessä yhtiöllä oli kaikkiaan 16 liikettä joissa oli töissä yhteensä 135 työntekijää.
– Kun Setele myytiin vuonna 1998, se oli suurin yksityinen matkapuhelinketju, jolla oli 12 prosentin markkinaosuus Suomessa, Hakola mainitsee.
Menestys ei kuitenkaan tullut helpolla, eikä ilman uhrauksia.
– Tuollaisen menestyksen rakentamisessa on ehdottoman tärkeää että ympärillä on hyviä, osaavia ja innokkaita ihmisiä. Aika oli silloin toinen, ihmiset olivat erittäin sitoutuneita työhön, Leevi Hakola muistelee.
Varjopuolena oli se että joskus sitoutuminen työhön meni jopa liian pitkälle.
– Sitoutuminen työhön oli sitten pois perhe-elämästä. Sen seurauksena joillekin tuli esimerkiksi avioero. Niin kävi myös itselleni.
Kiinteistösijoittajaksi
Kun Setele oli myyty, ei Leevi Hakola kauaa jaksanut vain kahta kättä heilutella. Vuonna 1999 hän lähti mukaan kiinteistösijoitukseen.
– Perustimme L-House -kiinteistösijoitusyhtiön. Alkuun toimintamme muodostui asuinkerrostalojen ostamisesta, kunnostamisesta ja myynnistä. Toisin sanoen pienin yksikkö oli yksi kokonainen kerrostalo. Asunnot ja taloyhtiöt remontoitiin ja myytiin sitten yksi asunto kerrallaan eteenpäin, Hakola kertaa.
Hän laskeskelee, että vuosina 1999-2008 tällaisen prosessin läpi meni noin 400 asuntoa. Sinänsä kannattavassa toiminnassa haasteena oli se, että yrityksen tulot ja menot vaihtelivat voimakkaasti vuosittain, koska monesti isot ostot ja niistä lopulta kotiutuvat tulot osuivat eri tilikausiin.
– Verottajan kanssa se oli jatkuvaa vääntämistä, kun he eivät meinanneet ymmärtää mistä tämä vaihtelu johtuu. Niinpä halusimme mukaan myös tasaisempaa kassavirtaa tuovaa toimintaa.
Vuonna 2003 L-Housen toimintaan tulivat mukaan teollisuuskiinteistöt.
– Niitä hankittiin nimenomaan vuokratuoton vuoksi. Ostimme liike- ja toimistotilaa sekä teollisuuskiinteistöjä, joista saatava vuokratulo oli meille se bisnes.
L-House on yrityksenä edelleen olemassa, mutta sen toiminta on käytännössä ajettu alas.
– Viimeisen kiinteistön myimme pois viime vuonna. Nyt on aika tehdä jotain muuta, vähemmän stressaavaa, Leevi Hakola perustelee.
Katse kehityksessä
Tuota muuta tekemistä Hakolan elämässä nykyään edustaa siis mm. leijonatoiminta. Tämän vuoden heinäkuun alussa hän aloitti Aurinkorannikon Leijonien presidenttinä. Vuoden mittaisen presidenttiyden aikana Leevi Hakola haluaa kiinnittää huomion erityisesti kahteen asiaan.
– Ensinnäkin haluamme saada lisää jäseniä ja myös nuorempia jäseniä. Pandemian aikana leijonien määrä täällä Aurinkorannikolla on laskenut kahdestakin syystä. Yhtäältä moni jäsenistä muutti takaisin Suomeen, ja toisaalta uusia jäseniä ei saatu koska toiminta oli käytännössä tauolla.
Jäsenmäärän nostamisessa auttaa varmasti se, että Aurinkorannikon leijoniin otetaan nykyään myös naisjäseniä.
– Meillä on tällä hetkellä noin 30 jäsentä ja heistä viisi on naisia, Hakola kertoo.
Toinen asia tuoreen presidentin tähtäimessä on varainkeruun tehostaminen.
– Valtaosa Leijonien keräämästä rahasta tulee erilaisten tapahtumien pääsylipuista. Meillä on tällä hetkellä yksi aivan uudenlainen tapahtuma kehitteillä. En voi vielä paljastaa tarkemmin mistä on kyse, mutta sen liikkeelle saamiseen haluan panostaa vahvasti presidenttikaudellani, Leevi Hakola päättää.
Kuka?
- 68 vuotta
- Leevi Hakola
- Kotoisin Pohjanmaalta
- Vaimo ja kolme lasta
- Neljä lastenlasta
- Monialayrittäjä
- Aurinkorannikon Leijonien presidentti
Loading ...
