Suomen hallituksen keväällä tekemä päätös kansaneläkeen maksamisen lopettamisesta ulkomaille on kuohuttanut Espanjan Aurinkorannikolla.
Hallitus linjasi leikkauksesta kehysriihessään huhtikuun puolivälissä.
Leikkauspäätös koskee vain kansaneläkkeitä, ei työeläkkeitä. Kansaneläke on etuus, jolla tuetaan niitä Suomen sosiaaliturvaan kuuluvia, joiden työeläke on jäänyt pieneksi. Sillä siis turvataan perustoimeentuloa.
Kansaneläke-etuuksiin kuuluvat vanhuuseläkkeen lisäksi työkyvyttömyyseläke, perhe-eläke leskille ja lapsille sekä kuntoutustuki.
Lue myös: Näin paljon on Espanjaan Suomesta maksettava työeläke keskimäärin
Kyse ei ole suurista määristä. Vuonna 2023 Kelan kansaneläkettä sai ulkomailla 25. 691 henkilöä. Näistä valtaosa eli 18.000 asuu Ruotsissa.
Kelan mukaan Espanjassa asuu yhteensä 560 suomalaista, jotka saavat kansaneläkettä. Heidän keskimääräinen kansaneläkkeensä oli 229,78 euroa kuukaudessa. Vuonna 2023 kansaneläkkeitä maksettiin Espanjaan noin 1,6 miljoonaa euroa.
Nykyisen lainsäädännön mukaan kansaneläkelain mukaisia etuuksia maksetaan ulkomailla asuville suomalaisille EU-asetuksen ja kahdenvälisten sosiaaliturvasopimusten perusteella.
Kansaneläkettä saa, jos muu eläketulo jää yksinasuvalla alle 1.601 euron ja parisuhteessa olevalla alle 1.435 euron kuukaudessa. Työeläkkeen suuruus vaikuttaa kansaneläkkeeseen. Kansaneläkkeen enimmäismäärän eli 776 euroa kuussa saa henkilö, jolle ei ole kertynyt työeläkettä käytännössä lainkaan elämänsä aikana.
Hallituksen päätöksellä tavoitellaan 38 miljoonan euron säästöjä. Leikkauksen yksityiskohdat ovat vielä valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä. Muutos tullee voimaan vuodenvaihteessa eli 1.1.2025 alkaen.
Lue myös: Uutta tietoa eläkekohusta: Kela jatkaa toistaiseksi kansaneläkkeiden maksua ulkomaille normaalisti
”Hallitus potkaisi minua takaraivoon”
Moni Aurinkorannikon suomalainen on ollut pöyristynyt leikkauksesta.
– Hallitus potkaisi minua takaraivoon. Tämä leikkaus tuli ihan puskista, laukoi kolmanneksen tuloistaan menettävä Carita Rosamo, 73, Fuengirola.fi:n haastattelussa huhtikuussa.
– Hallitus hautasi haaveeni jäädä pysyvästi Espanjaan. Olen tuohtunut, surullinen ja ärsyyntynyt.
Lue myös: Eläkeleikkaus hautasi Caritan, 73, Espanja-haaveen: ”Minua on kehotettu myymään itseäni”
Yksi näkyvymmistä hallituksen leikkauspäätöksen uhreista on ollut Riikka Pulliainen, 48. Espanjan Aurinkorannikolle vakavan sairautensa takia vuonna 2021 muuttanut Riikka menettäisi peräti puolet tuloistaan, mikäli kansaneläke katoasi.
Psoriasisreumaa sairastavan Riikan elämänlaatu parani merkittävästi Espanjassa, mutta hän joutui perheensä kanssa palaamaan tänä kesänä Suomeen leikkauspäätöksen vuoksi.
– Matto vedettiin jalkojen alta, hallituksen säästötoimia itkenyt Riikka kuvaili tuntojaan.
Pulliainen on aikonut tehdä kantelun EU-komissioon.
Lue myös: Riikka Pulliainen Kelan eläketiedoista: ”Päätöksemme hylätä Espanja voikin vielä muuttua”
”Puolueet valehtelivat ja pettivät lupauksensa”
Nyt myös kansalaisaloitteella pyritään vaikuttamaan hallituksen leikkauspäätökseen. Heinäkuun alussa julkaistu adressi vaatii ”hallitusta pyörtämään 16.4.2024 julkistamansa päätöksen olla maksamatta kansaneläkettä EU-maissa/sopimusmaissa asuville Suomen kansalaisille vuoden 2025 alusta lukien”.
Adressin voi allekirjoittaa täällä (Adressit.com). Sen täyttäminen ei vaadi omien henkilötunnistetietojen antamista.
Adressin alulle pannut Panu Bieneck on vakuuttunut, että Suomen päättäjiä on mahdollista saada harkitsemaan päätöstään, jos nimiä saadaan riittävästi.
Adressia perustellaan niin moraalisilla kuin inhimillisillä syillä.
– Kansaneläke on palkan vastine vanhalle tai sairaalle ihmiselle, loppuelämän toimeentulo, jota ilman ei selviä. Se pitäisi voida käyttää vapaan tahdon mukaan, myös tilanteessa, jossa kansaneläkkeensaaja päättää asua pysyvästi ulkomaassa (kuten on tehty Suomen Euroopan Unioniin liittymisestä, vuodesta 1995, lähtien).
– Hallituspuolueet lupasivat vaaliohjelmissaan olla puuttumatta pienimpiin eläkkeisiin (= kansaneläkkeisiin). Nyt tehty hallituksen päätös vahvistaa, että puolueet valehtelivat ja pettivät lupauksensa (jättää noin 25 000 ulkomailla asuvaa eläkkeensaajaa enemmän tai vähemmän ”tyhjän päälle”). Pyörtämällä päätöksen puolueet voisivat ansaita takaisin äänestäjien luottamusta ja kunnioitusta.
Lue myös: Pääkirjoitus: ”Onko kansaneläkkeeseen kajoamiseen todella tarvetta?”
”Mitä säästöjä valtio lopulta tekee?”
Myös leikkauspäätöksen todellisia säästöjä kummastellaan.
– Päätöstä perusteltiin valtiontalouden velkaantumisen hidastamisella ja säästösyillä. Orpon hallituksen leikkaukset ovat tällä hetkellä noin 9.000 miljoonaa euroa, josta kansaneläkkeillä saatava säästö on noin 38 miljoonaa euroa, eli vain 0.42 % (pieni säästö, kohtuuton haitta tuhansille). Koska kansaneläkkeen ulkomaillemaksun lopettaminen pakottaa monet palaamaan Suomeen, tulevat he saamaan täällä kansaneläkkeen lisäksi asumistukea, takuueläkettä, lääkekulukorvauksia ym. yhteiskunnan tulonsiirtoja (ulkomaassa asuessaan he ovat saaneet tähän saakka vain kansaneläkkeen, joka on noin puolet Suomessa maksetusta täydestä tukimäärästä). On hyvin vaikea laskea, mitä säästöä valtio tällä päätöksellään loppujen lopuksi tekee?
Adressin mukaan monet ulkomaille muuttaneet kansaneläkeläiset ovat muuttaneet eteläisiin maihin kuten Espanjaan, Portugaliin ja Thaimaahan terveydellisistä syistä, helpottaahan lämpimämpi ja aurinkoisempi ilmanala tunnetusti monia sairauksia.
– Lisäksi lääkekustannukset em. maissa ovat Suomea edullisemmat. Jos he nyt joutuvat palaamaan Suomeen, sairauksien oireet pahenevat ja niiden hoitokustannukset kaatuvat heille ja veronmaksajille entistä suurempina. Olisi hyvä muistaa myös se, että pakotettu paluumuutto Suomeen on kohtuuttoman suuri rasitus monelle, ottaen huomioon heidän ikänsä, kuntonsa ja taloudellisen asemansa.
”Pakotettu paluumuutto Suomeen on kohtuuttoman suuri rasitus monelle”
Adressi linjaa
– Valtion eräs tehtävä on turvata kansalaistensa turvallisuus ja elämä; hallituksen esittämä päätös on räikeässä ristiriidassa tämän tehtävän kanssa (se tosiasiassa jättää legitiimisti osan kansalaisistaan heitteille). Esitetty päätös on ristiriidassa myös EU:n (Euroopan Unionin) ihmisten vapaan liikkuvuuden periaatteen kanssa; asettaa ihmiset eri ”kasteihin” (niihin, joilla on oikeus viettää eläkevuosiaan ulkomaassa työhistoriansa vuoksi ja nyt niihin, joilta tämä oikeus viedään). Suomalaisia kansaneläkkeensaajia on asunut EU-alueella liittymisvuodesta 1995 lähtien vain murto-osa kaikista kansaneläkkeensaajista ja he ovat pystyneet järjestämään elämänsä tämän systeemin puitteissa hyvin; onko järkevää romuttaa toimiva järjestely?
Loading ...
