Moni Aurinkorannikon suomalainen saattoi saada aamukahvit väärään kurkkuun, kun hallitus ilmoitti, että Suomi lopettaa kansaneläkkeiden maksun ulkomailla asuville. Päätös on osa hallituksen kolmen miljardin leikkaus- ja veronkiristyspakettia.
Ensisäikähdyksestä toivuttuaan moni varmaan myös huokaisi syvään, kun tajusi, että hallituksen päätös koskee vain kansaneläkkeitä, ei työeläkkeitä. Kyse ei siis ole työeläkkeiden maksamisen lopettamista. Niitä maksetaan jatkossakin kaikille, myös Espanjan Aurinkorannikolla talvehtiville tai muuten asuville eläkeläisille.
On hyvä ymmärtää, että kansaneläke on etuus, jolla tuetaan niitä Suomen sosiaaliturvaan kuuluvia, joiden työeläke on jäänyt pieneksi. Sillä siis turvataan perustoimeentuloa.
Vaikka eläkkeisiin kajoaminen herättää ymmärrettävästi aina tunteita, kansaneläkepäätös koskee sangen harvoja. Vuonna 2023 Kelan kansaneläkettä sai ulkomailla 25 691 henkilöä. Näistä valtaosa eli 18 000 asuu Ruotsissa.
Espanjan osalta tarkkoja tietoja ei ole saatavilla, mutta karkeasti arvioiden kansaneläkkeen poisto koskee satoja, korkeintaan muutamaa tuhatta Espanjassa asuvaa suomalaista eläkkeensaajaa.
Summatkaan eivät ole suuria. Pääasiassa etuudet olivat vanhuuseläkkeitä ja keskimäärin kansaneläkkeen suuruus oli 132 euroa kuukaudessa.
Toisaalta kasvottomien lukujen takana on aina yksilöitä – niitä tavallisia eläkkeensaajia, joiden arkeen eläke-etuuden poisto voi tuoda ison, ikävän muutoksen. Se voi merkitä koko elämän uudelleen järjestämistä: pakkomuuttoa pois Espanjasta tai muualta, paluuta Suomeen, vyön kiristämistä.
Siksi sopii kysyä, onko tähän eläke-etuuteen kajoamiseen oikeasti tarvetta? Sen tuomat säästöt, arviolta 38 miljoonaa euroa vuodessa, ovat sangen pienet miljardiluokan leikkauksissa. Etenkin, kun kärsijänä ovat pienituloiset suomalaiset eläkkeensaajat.
Loading ...
