Kevään yksi kuohuttavimmista puheenaiheista niin Espanjan Aurinkorannikolla kuin Suomessakin on ollut hallituksen esitys kansaneläkkeiden maksamisen lopettamisesta ulkomaille.
Hallitus linjasi näistä säästöistä kehysriihessään huhtikuun puolivälissä.
Leikkauspäätös koskee vain kansaneläkkeitä, ei työeläkkeitä. Kansaneläke on etuus, jolla tuetaan niitä Suomen sosiaaliturvaan kuuluvia, joiden työeläke on jäänyt pieneksi. Sillä siis turvataan perustoimeentuloa.
Kansaneläke-etuuksiin kuuluvat vanhuuseläkkeen lisäksi työkyvyttömyyseläke, perhe-eläke leskille ja lapsille sekä kuntoutustuki.
”Hallitus potkaisi minua takaraivoon”Carita Rosamo leikkauspäätöksestä huhtikuussa 2024
Moni Aurinkorannikon suomalainen on ollut pöyristynyt leikkauksesta.a
– Hallitus potkaisi minua takaraivoon. Tämä leikkaus tuli ihan puskista, laukoi kolmanneksen tuloistaan menettävä Carita Rosamo, 73, Fuengirola.fi:n haastattelussa huhtikuussa.
– Hallitus hautasi haaveeni jäädä pysyvästi Espanjaan. Olen tuohtunut, surullinen ja ärsyyntynyt.
Lue myös: Eläkeleikkaus hautasi Caritan, 73, Espanja-haaveen: ”Minua on kehotettu myymään itseäni”
Vuonna 2023 Kelan kansaneläkettä sai ulkomailla 25. 691 henkilöä. Näistä valtaosa eli 18.000 asuu Ruotsissa. Kelan mukaan Espanjassa asuu yhteensä 560 suomalaista, jotka saavat kansaneläkettä. Heidän keskimääräinen kansaneläkkeensä oli 229,78 euroa kuukaudessa.
”Kelalla ei vielä ole tarkkaa tietoa…”
Nyt Kansaneläkelaitos kertoo uutta tietoa tilanteesta.
Kelassa ei ole vielä tarkkaa tietoa siitä, millä aikataululla kansaneläkkeen maksu ulkomaille voitaisiin lakkauttaa ja mitä kansaneläkelain mukaisia etuuksia lakkauttaminen koskisi. Niinpä Kela toteaakin perjantaina (10.5.) julkaistussa tiedotteessa, että se ”jatkaa toistaiseksi eläkkeiden maksua normaalisti”.
Nykyisen lainsäädännön mukaan kansaneläkelain mukaisia etuuksia maksetaan ulkomailla asuville suomalaisille EU-asetuksen ja kahdenvälisten sosiaaliturvasopimusten perusteella.
Kelan mukaan hallitus on linjannut osana julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2025–2028, että kansaneläkelain mukaisten etuuksien maksaminen ulkomailla asuville lakkautetaan. Säästövaikutus on noin 38 miljoonaa euroa vuodessa.
EU-tuomioistuin antoi vuonna 2017 Ruotsin takuueläkettä (garantipension) koskevan ennakkoratkaisun, jonka perusteella Ruotsi lopetti takuueläkkeen maksamisen ulkomaille 1.1.2023.
Lue myös: Kansaneläkkeen menettävä Riikka muuttaa Fuengirolasta takaisin Suomeen: ”Ei ole paukkuja taistella”
Tarkempaa tietoa aikataulusta ei vielä ole
Kela ei vielä tiedä, millä aikataululla kansaneläkkeen maksu ulkomaille voitaisiin lakkauttaa. Toistaiseksi kansaneläkelain mukaisia etuuksia maksetaan ulkomaille normaalisti eikä asiakkaiden tarvitse tehdä vielä mitään.
On myös epäselvää, mitä kansaneläkelain mukaisia etuuksia lakkauttaminen koskisi. Kansaneläkelain mukaisia etuuksia ovat vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, leskeneläke, lapseneläke ja lapsikorotukset.
Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut asian valmistelun, ja asia etenee normaalin lainsäädäntöprosessin mukaisesti. Lainsäädännön muutoksesta on ensin valmisteltava hallituksen esitys, joka menee eduskunnan käsittelyyn.
Kela viestii asiasta, kun esityksen sisältö ja aikataulu ovat selvillä.
Myös monet oikeusoppineet Suomessa ovat epäilleet, mahdetaanko lakkautuspäätös ehtiä saada käytäntöön esimerkiksi vuodenvaihteesta 2024-25 alkaen.
Loading ...
Mitä kaikkea tähän vielä laitetaan?
”On myös epäselvää, mitä kansaneläkelain mukaisia etuuksia lakkauttaminen koskisi. Kansaneläkelain mukaisia etuuksia ovat vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, leskeneläke, lapseneläke ja lapsikorotukset.
Nämä 560 eläkeläistä saavat yhteensä 128676,80€ jos näistä puoletkin muuttavst takaisin suomeen niin valtion säästö on vain 64338,40 ja näistä ainakin puolet tulevat hakemaan toimeentulotukea ja myös asumostukea. Varmasti menee tämä leikkaus valtiolle miinuspuolelle. Säästöä tulisi helpommin afrikan ja yritystukien leikkauksista.
Ei kenenkään ulkomailla oleskelu esty sen takia, että tililtä puuttuu 230€ keskimäärin.
Se 240€ voi olla juuri se osa, joka jää kiinteiden kulujen jälkeen.
Jokainen 65-vuotias käyttää vuodessa keskimäärin 7000 eurolla julkisen terveydenhuollon palveluja, kertovat tuoreet tilastot. Ulkomailla kulut maksetaan eläkkeestä itse. Eli jos eläkeläiset palaavat – pienitulosimmat ensimmäisinä – jo 315:stä tule vuodessa 2,2 miljoonan lisälasku terveydenhuoltoon. Asumistuki ja muu tuet päälle.
Mikäli kaikkialta maailmasta palaa 3500 pienituloisinta 25 691 henkilöstä, lisäkulut 300 euron asumistuen ja terveydenhuollon lisämenojen kanssa on säästöiksi aiotut 38 miljonaa, Mutta kun lasketaa toimeentulotuki esimerkiksi lääkekuluihin ja pienitulosimpien suurempi sairastavuus ja palvelujen käyttö, pienituloisimpien pakkopalauttaminen Suomeen on kallista säästämistä.
Näin voisi todellisuudessa käydä. Tämä on yksi lisäesimerkki hallituksen esityksistä, missä minkäänlaisia kunnollisia laskelmia todellisista vaikutuksista ei olla tehty.
Ehkä olisi hyvä että koko eduskunta ja hallitus laitettaisiin opiskelemaan ykkös ja kakkosluokan matematiikka uusiksi että ymmärtäisivät mitkä toimet tuovat säästöä ja mitkä ei. Kaikki vaan eläkeläiset tänne Suomeen hakemaan toimeentulotukea, asumistukia, lääkekorvauksia ja sairaanhoitoa niin varmasti säästöä syntyy. No just joo
Lakien muutokset vievät aikansa, joten kaikenlainen spekulointi on ennenaikaista. Tietenkin, jos on suunnitellut elämänsä tukien varaan, epävarmuus tulevaisuudesta on aina suurempi. Vietiinhän yksityisiltä työeläkeläisiltä, jotka ovat siis itse tienanneet eläkettä työnteolla sekä omilla ja työnantajan maksamilla eläkemaksuilla, oikeus siirtää verotus ulkomaille, missä asuu. Yksityiset työeläkkeet pakkoverotetaan aina Suomeen. Ja tietysti ankaran progressiivisesti. Ei auta valitus EU:n tuomioistuimiin.
Jos tahto elää Aurinkorannikolla on riittävän vahva, eiköhän mahdollisuus siihen löydy sitä haluaville. Sillä ei Suomikaan taida enää olla mikään paratiisi vaikkapa sairaanhoidon piiriin pääsyssä, jonot ainakin ovat melkoiset. Eikä asumistukikaan tule kuin ns Manulle illallinen. Ja viimeiset talvet ovat ainakin olleet aivan kamalia liukastumista varoville, mikä ei ainakaan terveyttä edistä.
Mutta joka tapauksessa Suomi voi muuttaa käytäntöjään EU:n ja muiden Pohjoismaiden kaltaisiksi. Ja siihenkin on perustelunsa.