Blogi

Hiihtomaasta palloilumaaksi

 

Suomea pidettiin pitkään hiihto- ja yleisurheilumaana. Syykin oli selvä: näissä lajeissa Suomi menestyi kansainvälisesti ja oli arvokisoissa mitaleilla.

Nyt mitalit ovat vähentyneet etenkin yleisurheilussa. Vastaavasti palloilulajeissa Suomi rynnii eteenpäin isoin askelin.

Viimeinen todiste tästä oli Suomen jalkapallomaajoukkueen selviytyminen EM-kisojen lopputurnaukseen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun näin tapahtui.

Koripallossa maajoukkueemme on mennyt niin ikään eteenpäin, samoin naisten jalkapallossa, salibandyssä, puhumattakaan maamme ykkösurheilulajista jääkiekosta, jossa Leijonat taistelee vuosittain MM-kullasta.

Menestys ja lajien kehittyminen ei tapahdu itsestään. Palloilulajien suosion, harrastajamäärien kasvun ja menestyksien taustalta löytyy kaupungistuminen.

Maaseudulla ei ole pääsarjajoukkueita kuin korkeintaan pesäpallossa. Huippujen löytyminen taas vaatii tietyn harrastajien massan. Kun on riittävästi harrastajia, huippuvalmennusta ja olosuhteita, voidaan odottaa menestystä.

Etenkin jääkiekolla on vielä ollut maajoukkueen menestyksien ja mediaseksikkyyden ansiosta se etu, että lajin pariin hakeutuvat useasti lahjakkaimmat yksilöt.

Jalkapallomaajoukkueen eli Huuhkajien loistavat otteet EM-karsinnoissa ja Kansojen liigassa sekä lopulta selviytyminen EM-lopputurnaukseen nostivat kerralla lajin huomioarvoa ja imagoa.

Mediakin on ollut haltioissaan Huuhkajien menestyksestä.

Lähitulevaisuudessa nähdään, kykenevätkö Palloliitto ja seurat hyödyntämään menestystä. Jos pystyvät, voi jalkapallo hyvinkin nousta jääkiekolle vakavaksi kilpailijaksi niin yleisön kuin median huomiosta kilpailtaessa.

Jalkapallolla on Suomessa jo enemmän harrastajia kuin jääkiekolla. Paljolti tähän vaikuttaa raha. Jalkapallon harrastamiseen junioritasolla menee vain murto-osa siitä mitä jääkiekossa.

Yleisurheilupiireissä on viime aikoina pohdittu kuumeisesti, miten arvokisoissa päästäisiin taas mitalien syrjään kiinni. Vaikeaa se on ja vaikeammaksi käy, koska harrastajamäärät laskevat ja suuren yleisön ja median kiinnostus hiipuvat.

Uuden sukupolven nousu palloilulajien maajoukkueisiin näkyy myös pelaajien itsetunnossa. Enää ei mennä valmiiksi häviämään yhteenkään otteluun, vaan pelataan aina voitosta.

Myös valmennus on muuttunut muun yhteiskunnan mukana käskyttävästä, autoritäärisestä johtamisesta yhdessä tekemiseen. Esimerkiksi Jukka Jalosen Leijonissa ja Markku Kanervan Huuhkajissa yhdessä tekeminen toistuu tämän tästä puheissa ja näkyy teoissa.

Tämä ei ole mitenkään irrallinen ilmiö muusta yhteiskunnasta, vaan kehitystä, joka näkyy myös työyhteisöissä. Yhä enemmän työntekijät osallistuvat työn suunnitteluun, tavoitteiden asetantaan ja jopa päätösten tekemiseen.

Yhdessä tekemisen kautta päästään yhteiseen näkemykseen, joka auttaa antamaan parasta osaamistaan ulos kokonaisuuden hyväksi. Hyvähenkisessä joukkueessa tai työyhteisössä jokainen tunteen olevansa tärkeä osa kokonaisuutta.

Suomessa naureskeltiin pitkään ruotsalaista keskustelevaa johtamistapaa. Nyt se alkaa olla meilläkin päivän sana, johon pyritään.

Menestyvät suomalaiset palloilulajit näyttävät nyt suuntaa yhteisestä tekemisestä ja johtamisesta, jossa keskiössä on yksilö, ihminen.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.

Kolumnit

Vesa Uusi-Kilponen

Kusetusta?

  Koko täällä Aurinkorannikolla oloaikana, kaikkiaan yli tusinan verran vuosia kartuttaneena,...

Viikon kysymys

Minkä verran käytät rahaa joululahjoihin?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa

Varaa saunavuoro: (+34) 646 111 203