Kyberhyökkäys, informaatiovaikuttaminen ja hybridivaikuttaminen. Vaikeita sanoja, joita on toisteltu tiuhaan erityisesti nyt, kun päätös Suomen Nato-jäsenyydestä on ovella.
Vaikeita ja vähän pelottaviakin sanoja. Voi tuntua pelottavalta, että jonkun tahon toimesta meille Suomeen hyökkäillään ja salaa vaikutellaan ties mihinkä?
Pelko on jo voitto hyökkääjälle. Se on juuri sitä, mihin hyökkäyksillä pyritään. Epäjärjestykseen, varpaillaan oloon, epämääräiseen pelon ilmapiiriin.
Kun puhutaan kyberhyökkäyksestä, tarkoitetaan yleensä nk. palvelunestohyökkäystä. Hyökkääjä ajaa valtavan määrän liikennettä kohteen sivustolle, jolloin sivusto ruuhkautuu ja suoriutuu tavallista huonommin tai menee väliaikaisesti pois käytöstä.
Vähän sama, kuin jos joku ajaisi viisi bussilastillista asiakkaita Könösen kioskille, missä on yksi kassatyöntekijä. Ruuhkaahan siitä aiheutuu ja jonottaminen harmittaa, mutta eipä sen kummempaa vahinkoa aiheudu kenellekään.
Kyberhyökkäykset ovat käytännössä juuri sitä kiusantekoa, jota presidentti Niinistökin alkuvuoden puheessaan ennakoi Venäjän taholta. Kiusantekoa.
Uutisiin palvelunestohyökkäyksistä kannattaa suhtautua rauhallisesti. Jaaha, tällaista kiusaa taas tehtiin, se huomattiin ja eikun eteenpäin. Turha vouhkaus on kiusaajan pussiin pelaamista.
Toki kannattaa pitää huolta oman tietokoneensa suojauksesta, jotta sitä ei päästä valjastamaan mukaan kiusaajien bottiverkostoon ja yhdeksi ylimääräiseksi ”asiakkaaksi” Könösen kioskille.
Hankalampaa on suhtautua informaatiovaikuttamiseen ja ”trollaamiseen”. Sen motiivina on luoda ilmapiiriä, jossa ihmiset alkavat epäillä, mikä on enää totta ja mikä ei.
Trollaus, vaihtoehtoteoriat ja hölynpölyväitteet leviävät tehokkaimmin some-ryhmissä. Meistä jokainen voi omalta osaltaan harkita tarkemmin, millaisia viestejä jaamme eteenpäin, jotta emme ole pelaamassa tietämättämme kiusaajan pussiin.
Loading ...
