Tapaamme eläintenkouluttaja Riikka Pulliaisen kanssa kuumana elokuisena päivänä Fuengirolan Parque del Rosario -puistossa. Hänellä on mukanaan kolme touhukasta mittelspitz-koiraa, jotka saapuvat innokkaina tervehtimään uutta tuttavuutta.
Kun toimittaja on haisteltu, Pulliainen antaa yhden käskyn ja kaikki kolme karvakuonoa asettuvat nätisti riviin makuulle. Katson haavi auki ja kysyn voiko tuota opettaa lapsille.
– Sitä on kieltämättä moni muukin kysynyt, Pulliainen nauraa.
– Mutta rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, etteivät koiratkaan sentään aina näin hyvin tottele, vaikka olisi kuinka koulutettu, hän jatkaa.
Omistajan koulutus
Kun kyse on koirien kouluttamisesta, Riikka Pulliainen tietää varmasti mistä puhuu. Hän on kouluttanut koiria työkseen jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Hän on suuntautunut erityisesti tottelevaisuuskoulutukseen. Ei siis ihme, että paikalla olevat hauvat tottelevat niin hyvin.
Pulliainen on jopa kirjoittanut aiheesta kirjankin. Pennusta kisavalmiiksi –kirja on hänen lopputyönsä eläintenkouluttajan opinnoista.
Vaikka puhutaan eläinten kouluttamisesta, on Pulliaisen mukaan usein kyse jopa enemmän omistajan koulutuksesta.
– Usein ihmiset tuovat koiransa minulle ja sanovat että opeta se tottelemaan ja tekemään kivoja temppuja, mutta ei se niin mene. Kyllä siinä täytyy pikemminkin opettaa koiran omistaja kouluttamaan omaa koiraansa. Silloin homma toimii myös silloin kun minä en ole paikalla.
Alas ratsailta
Mikkelistä kotoisin oleva Riikka Pulliainen on maaseudulla kasvaneena ollut pienestä pitäen eläinten ympäröimä. Nuorena hänen suurin rakkautensa olivat hevoset ja hän ehti jo alle kaksikymppisenä pätevöityä hevostenkouluttajaksi.
Pian terveysongelmat puuttuivat kuitenkin peliin. Reumasairauksiin kuuluva nivelpsoriaasi pakotti hänet jättämään hevosten kouluttamisen.
– Polvet oireilivat aika pahasti jo alle kaksikymppisenä, ja tilanne paheni pikkuhiljaa. Lopulta vuonna 1997, kun olin vasta 22-vuotias, lääkärini sanoi, että nyt pitää puhaltaa peli poikki, muuten sinä et enää parin vuoden päästä kävele, Pulliainen muistelee.
Kuten arvata saattaa, nuoren ihmisen elämässä tuollainen on pysäyttävä tilanne. Myös Riikka Pulliainen joutui pohtimaan, että ”mitäs nyt?”.
Ratkaisu löytyi lopulta läheltä.
– Minulla oli lemmikkinä kultainennoutaja, joka oli innokas oppimaan temppuja. Pian sen kaveriksi tuli saksalainen mittelspitz, joka rotunsa syntyperän mukaisesti piti tarkoista ohjeista ja tiukasta toiminnasta, Pulliainen kertoo.
– Tuon kaksikon kanssa alkoi koirien kouluttaminen. Kun ihmiset näkivät miten hienosti ne toimivat, alkoivat jotkut kysellä voisinko kouluttaa heidänkin koiriaan. Minä tuumin että mikäpä siinä, kyllähän minä hevosten kouluttamisesta tiedän niin paljon, että sitä soveltamalla pystyn koiriakin auttamaan.
Sen jälkeen koiria on riittänyt koulutettavaksi, nyt jo yli 20 vuoden ajan.
Uusi elämä auringossa
Vaikka koirien kouluttamisesta löytyikin Riikka Pulliaiselle uusi ura, ei se ratkaissut terveysongelmia.
Nivelpsoriaasi on edelleen osa Pulliaisen elämää. Siitä kertovat muun muassa hurjan näköiset leikkausjäljet molemmissa polvissa.
– Polvet on molemmat leikattu, samoin molemmat nilkat, Pulliainen luettelee.
Leikkauksista huolimatta kovat kivut saapuvat kutsumattomina vieraina hänen elämäänsä, ja silloin saattaa mennä useampi viikko petipotilaana. Vajaan vuoden Espanjassa asumisen jälkeen hän on kuitenkin jo huomannut miten aurinko ja lämpö ovat helpottaneet hänen elämäänsä.
– Suomessa lumiseen vuodenaikaan joudun liikkumaan ulkona invamopolla. Täällä voin liikkua kävellen ympäri vuoden, Pulliainen iloitsee.
Liikkumisen helpottumisen ohella ensimmäisen vuoden aikana Aurinkorannikolla positiivisen vaikutuksen ovat tehneet muun muassa ystävälliset ihmiset ja tiivis suomiyhteisö.
– Tällä hetkellä ei mikään houkuttele takaisin Suomeen, Riikka Pulliainen toteaa tyytyväisenä.
Kuka?
- Riikka Pulliainen
- 47 vuotta
- Eläintenkouluttaja
- Kirjoittanut kirjan Pennusta kisavalmiiksi
- Perheeseen kuuluu mies ja kolme koiraa
Loading ...
