Kiistanalainen kansaneläkepäätös herättää yhä vahvoja tunteita.
Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa kohutun lakiesityksen, joka muutti kansaneläkeeen Euroopan unionin sosiaaliturva-asetuksen mukaiseksi vähimmäiseläkkeeksi. Muutoksen myötä kansaneläkettä maksetaan vain Suomessa pysyvästi asuville henkilöille.
Kela ei enää maksa kansaneläkkeenä maksettavia vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä muissa EU- ja Eta-maissa (kuten Espanjassa), Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa asuville eläkkeensaajille 1.2.2025 alkaen.
Muutos voi vaikuttaa myös siihen, siihen, mikä maa on vastuussa näiden asiakkaiden sairaanhoidon kustannuksista.
Tilapäisen ulkomailla oleskelun aikana voi edelleen saada kansaneläkettä – esimerkiksi muutaman talvikuukauden Fuengirolassa viettämisen aikana. Muutos ei koske perhe-eläkkeitä eli leskeneläkettä ja lapseneläkettä. Työeläkelaitokset jatkavat työeläkkeiden maksua ulkomaille.
Riikka lähetti kantelun EU-komissiolle
Kansaneläke turvaa perustoimeentulon, jos työeläke on jäänyt pieneksi tai sitä ei ole kertynyt ollenkaan. Eläketurvakeskuksen mukaan noin 26.000 ulkomailla asuvaa suomalaista sai kansaneläkettä vuonna 2023. Espanjassa heitä asuu 560.
Vaikka kansaneläkkeen osuus kuukausituloista on usein vain parinsadan euron luokkaa, sen merkitys on ollut suuri monelle esimerkiksi Espanjan Aurinkorannikolle muuttaneelle pienituloiselle.
Yksi äänekkäimmistä eläkesäästöjen uhreista on Fuengirolassa terveytensä takia asunut Riikka Pulliainen, 49.
Lue myös: Kansaneläkkeen menettävä Riikka muuttaa Fuengirolasta takaisin Suomeen: ”Ei ole paukkuja taistella”
Mikkeliläislähtöinen Riikka muutti miehensä Janne Pitkäsen kanssa Aurinkorannikolle syksyllä 2021. Vuodesta 2011 lähtien työkyvyttömyyseläkkeellä ollut Riikka sairastaa vaikeaa psoriasisreumaa. Espanjan lumettomilla kaduilla hän pystyi olemaan eri tavalla ulkona ja kävelemäänkin.
Riikka joutui kuitenkin palaamaan miehensä ja koiriensa kanssa takaisin Suomeen 2024, katkerana ja surullisena.
Mutta Riikka ei aio antaa periksi. Nyt hän on lyönyt hynttyyt yhteen EU-komission työtä hyvin tuntevan varatuomari Antti Maunun kanssa. Maunulla on takanaan 25 vuoden lakimiesura Euroopan komissiossa.
Pulliainen ja Maunu laativat Euroopan komissiolle kantelun Suomen eduskunnan kansaneläkepäätöksestä. Heidän mielestään se rikkoo EU-oikeutta.
– Kantelu on nyt lähtenyt komissiolle. Saapa nähdä, milloin ja miten sieltä vastataan. Varmasti kestää, Rikkaa kuvailee.
”Leikauspäätös sotii EU:ta vastaan”
Antti Maunu on nimittäin tyystin toista mieltä Suomen lakitulkinnan kanssa. Hänen mukaansa päätös yritettiin naamioida EU-tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön suorastaan edellyttämäksi muutokseksi.
– Todellisuudessa leikkauspäätös päinvastoin sotii vastoin EU:n sosiaaliturva-asetusta ja EU-kansalaisen vapaan liikkuvuuden periaatetta.
Hänen mukaansa Suomen päätös on yritetty esittää Ruotsin mallin mukaan EU-oikeuden edellyttämänä, vaikka todellisuudessa Ruotsin järjestelmä on erilainen.
Maunun ajatuksiin voi tarkemmin perehtyä hänen blogissaan.
Suomessa on perusteltu, että muutoksen taustalla on EU-tuomioistuimen päätös vuodelta 2017. Päätöksen myötä Ruotsin takuueläkkeestä tuli sosiaaliturva-asetuksen mukainen vähimmäisetuus. Ruotsi lakkautti takuueläkkeen maksamisen pysyvästi ulkomailla asuville henkilöille vuoden 2023 alusta alkaen. Suomessa vastaava muutos toteutettiin nyt lakimuutoksella, jolla tavoitellaan 38 miljoonan euron vuosittaista valtiontalouden säästöä.
Lue myös: HS: Kansaneläkkeen menettävä Liisa, 79, palaa katkerana Málagasta Suomeen – hakee heti tukia Suomesta
”Kansaneläke ei ole toimeentulotuki”
Maunu korostaa myös, että kansaneläke ei ole sosiaalihuoltoa.
– Vastoin yleistä käsitystä kansaneläke ei kuitenkaan ole mikään toimeentulotuki tai asumistuki, joita yleensä maksetaan henkilön taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Se ei ole eläkettä korvaava tai täydentävä sosiaaliturvaetuus, vaan on nimensä mukaisesti eläke itsessään – saavutettu elinikäinen etu, joka on ansaittu asumisen perusteella ja eläkejärjestelmään kuulumalla.
– Kansaneläkkeen luonnehdinta (eläke-etuus / sosiaalihuolto) on olennainen seikka arvioitaessa tämän leikkauspäätöksen suhdetta EU:n sosiaaliturva-asetukseen ja erityisesti sitä, voidaanko se rajata Suomessa vakituisesti asuviin.
”Pakkomuuttoni maksaa Suomelle yli 50.000 euroa vuodessa”
Riikka Pulliaisen vakavan sairauden lääke- ja hoitokustannukset ovat sangen suuret.
Hänen saamastaan eläkkeestä kansaneläke muodostaa olennaisen osan. Eläkeleikkauksessa Riikka menetti puolet tuloistaan. Hän on saanut työeläkettä 590 euroa, kansaneläkettä 497 euroa ja vammaistukea 83 euroa kuukaudessa.
Riikka sanoo, että hänen pakkomuuttonsa Suomeen tulee valtiolle kalliiksi.
– Olen arvioinut, että tästä minun paluumuutostani aiheutuu erilaisia terveys- ja sosiaalihuoltokustannuksia Suomen julkistaloudelle yli 50.000 euroa vuodessa, Riikka kalkuloi.
Summa kattaa muun muassa lääkkeet, päiväpolikliinisen hoidon, erikoissairaanhoidon, jalkojenhoidon ja fysioterpian.
Muutto Espanjasta maksoi yli 10.000 euroa
Riikka kertoo, että ensimmäinen talvi Suomessa on sujunut kohtuullisen hyvin, koska maassa ei ole ollut liikaa lunta. Lauha talvi on ollut onni invamopolla usein liikkumaan joutuvalle Riikalle.
Hän hymähtää, että muuttorulijanssi Espanjasta Suomeen oli hurja. Sitä hän ei toistamiseen enää tahtoisi tehdä. Jo aikoinaan muutto Mikkelistä Fuengirolaan oli vaativa, mutta takaisin päin rahaa ja hermoja kului entistä enemmän.
– Meidän piti käyttää Espanjan päässä asianhoitajaa, että saatiin sanottua itsemme irti maan eri viranomaistahoista. Oli auton rekisteröinnin peruuttamista ja sitä sun tätä, Riikka kuvailee.
– Kun on residenssinä Espanjassa ja kirjautunut kaikkialle, niin piti kaikista virastoista tietysti erikseen irtisanoutua – ja kaikki se maksaa. Huhhhuijaa!
Muuttokulut lohkaisivat ison palan kotiunelmasta
Niinpä Riikka on päättänyt laittaa Suomen valtion tilille tekemistään. Hän vaatii toisen asianajajan, Anssi Mäen kanssa Suomelta korvauksia takaisinmuuton kuluista.
– Laadimme korvausvaatimusta parhaillaan. Kirjasimme mieheni kanssa tarkasti kaikki muuttokulut ylös kuitteineen. Summa on yli 10.000 euroa.
Riikka huokaa ja sanoo, että summa on ikävästi pois heidän kotiunelmastaan.
– Olemme säästäneet omaa asuntoa varten, ja nuo pakkomuuton kustannkset tekivät aimo loven käsirahakassaamme.
Molemmat Riikkaa taistelissa auttavat asianajajat tekevät työnsä pro bono eli veloituksetta, yleisen hyvän vuoksi.
– Voi olla pitkä tie… ja pari ensimmäistä hakemusta voi tulla valtiolta bumerangina takaisin, mutta yritetään. Taistelutta minä en luovuta!
Loading ...
