Yhä useampi nuori on Suomessa tipaton

Tipattomasta tammikuusta on tullut monelle suomalaiselle perinne. Tämä ei kuitenkaan merkitse automaattisesti kulutuksen vähentämistä.

Moni voi ajatella niin, että jos pystyn kuukauden elämään ilman lasinkallistelua, voin surutta ryypiskellä 11 kuukautta. Tipattomuudella todistetaan, ettei viina vie.

No, aina on toki se mahdollisuus, että kuukausi ilman tisleitä tai ohrapirtelöitä, innostaa jatkamaan raittiutta. Olo on virkeämpi, jaksaa enemmän ja krapulaton elämä tuntuu kaikin puolin mukavammalta.

Nuorissa on Suomen toivo, myös juomistavoissa. Tutkimus näet osoittaa, että 15-vuotiaat tyttömme ja poikamme juovat eurooppalaisia ikätovereitaan vähemmän, harvemmin ja aloittavat naukkailun heitä myöhemmin.

Näin osoittaa kansainvälinen WHO-koululaistutkimus. Paljon kertovat tilastot. Rippikouluikäisistä suomalaistytöistä alkoholia käytti viikoittain vain kolme prosenttia, kun määrä 2000-luvun alussa oli yli kaksinkertainen. Pojista viikoittaisia käyttäjiä oli kahdeksan prosenttia, kun luku oli 13 prosenttia vuosisadan alussa.

Käyttökäyrät koko kansan keskuudessakin näyttävät laskusuuntaa. 1990-luvun puolivälistä asti kokonaiskulutus nousi yli kymmenen vuotta ja oli 2007 sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna yli 12 litraa henkeä kohti.

Nyt vastaava luku on 10,3 litraa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilasto.

Alkoholin kulutukseen on yleensä vaikuttanut kolme seikkaa: hinta, saatavuus ja taloudellinen suhdanne. Eli halpa viina, helppo saatavuus yhdessä noususuhdanteen kanssa on saanut viinan virtaamaan.

Nyt tuo lainalaisuus näyttää muuttuneen. Suomessa on eletty pari, kolme vuotta noususuhdannetta, vahvan oluen ja ns. limuviinojen myynti sallittiin elintarvikekaupoissa, muutakin saatavuutta helpotettiin, mutta kulutus jatkoi laskuaan.

Näin ei ole tapahtunut kertaakaan aikaisemmin.

Monet asiantuntijat olivat vahvasti sitä mieltä, että kulutus kasvaa uudistusten myötä ja samalla haitat lisääntyvät. Poliisejakin arveltiin tarvittavan satamäärin lisää järjestystä pitämään.

Jotta suomalaisten juomatapojen tervehtymisestä ei innostuttaisi liikaa, pitää katsoa tilastojen taakse. Yhä useampia on raitis tai juo vähemmän, mutta sitten on pieni vähemmistö niin nuorissa kuin aikuisissakin, jotka ryyppäävät entistä rankemmin.

Hallitsemattomaan juopotteluun liittyy yleensä huono-osaisuutta, syrjäytymistä ja masentuneisuutta.

Eli tässäkin asiassa Suomi jakautuu entistä jyrkemmin. Vakituisessa työssä olevat ja korkeasti koulutetut sekä heidän lapsensa käyttävät alkoholia keskivertoa vähemmän.

Kehitys osoittaakin, että alkoholiongelmilla on entistä vahvempi yhteys ihmisen sosioekonomiseen asemaan. Ei enää niinkään alkoholin saatavuuteen, hintaan tai taloudellisiin suhdanteisiin.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on 40 vuotta media-alalla vaikuttanut lehdistöneuvos.

Mitä mieltä olit kirjoituksesta?
  • Erinomainen (0)
  • Mielenkiintoinen (0)
  • Hyödyllinen (0)
  • Tylsä (0)
  • Vanha uutinen (0)