Marttajärjestö juhlii tänä vuonna 125-vuotista historiaansa. Tapausta totta kai juhlistettiin myös Espanjan Aurinkorannikon Marttojen taholla, ja kemujen kunniavieraaksi sekä puhujaksi saatiin peräti Suomen Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja, pitkäaikainen europarlamentaarikko ja entinen ministeri Sirpa Pietikäinen.
Pidempään politiikkaa seuranneet muistavat Pietikäisen mm. ympäristöministerinä 90-luvun alkupuolella Esko Ahon hallituksessa. Noihin aikoihin hän löysi tiensä myös Marttojen toimintaan.
– Olen ollut koko ikäni ympäristöasioista kiinnostunut, ja noihin aikoihin Martat ottivat minuun yhteyttä ja tein heidän kanssaan paljon yhteistyötä. Seurasin mitä kaikkea he tekevät kestävän ruuan ja kestävien tekstiilien kanssa, työtä luonnon hyväksi ja niin edelleen, Pietikäinen kertoo.
– Totesin, että siellä tehtiin paljon sellaisia asioita joissa halusin olla mukana. Lisäksi panin merkille että Martat olivat aina hyvällä mielellä ja siellä oli hyvä henki, hän perustelee innostumistaan.
Varsinaiseksi jäseneksi eli Martaksi Pietikäinen liittyi vuonna 2000, alkuun ns. rivijäseneksi, mutta myöhemmin vastuullisempaan rooliin.
– Olen ollut Marttaliiton hallituksessa nyt kuusi vuotta ja siitä neljä vuotta puheenjohtajana, hän kertaa.
Oman elämänsä ja arjen Martta
Omassa arjessaan Sirpa Pietikäinen sanoo noudattavansa marttamaista, taloudellista ja ympäristöystävällistä linjaa, yleisesti, joskaan ei orjallisesti.
– Esimerkiksi ruokahävikin välttäminen on sellainen asia jonka olen oppinut jo omalta äidiltäni. Oma elämäni kun on kiireistä, niin teen yleensä kerralla isomman annoksen ruokaa ja pakastan sen valmiina annoksina, hän antaa esimerkin omasta martta-arjestaan.
– Ja siinäkin suhteessa olen varsinainen martta, että ajattelen tekemällä kotitöitä. Tykkään siitä kun kotona on puhdasta, eikä esimerkiksi pesualtaiden peseminen ole minulle mikään ”yök” vaan pikemminkin kivaa. Ja marttavinkit auttavat kodin puhdistushommissakin.
”Europarlamentin valta on kasvanut”
Kuten todettua, moni muistaa Sirpa Pietikäisen kotimaan politiikasta jo 80- ja 90-luvuilta, mutta viimeiset 16 vuotta hän on työskennellyt Euroopan parlamentissa.
Tuona aikana hän on seurannut aitiopaikalta kuinka sekä Eurooppa, että Euroopan parlamentti ovat käyneet läpi merkittäviä muutoksia.
– Yksi merkittävä muutos on ollut se, että parlamentille on tullut enemmän valtaa. Nykyään on enemmän asioita, joita käsitellään yhdessä. Ja se on mielestäni hyvä asia, Pietikäinen sanoo.
Esimerkkinä hän mainitsee terveysasiat.
– Korona opetti meille, kun vaikkapa Espanjassa tehtiin yhdellä tavalla, Suomessa toisella tavalla ja Ruotsissa taas eri tavalla, niin lopputulos ei ollut paras mahdollinen. Kärsimme lopulta koronasta Euroopassa pahemmin kuin olisi olettanut vaikkapa resurssit ja terveydenhuollon tason huomioon ottaen.
Turvallisuus vaatii tekoja
Kun puhe kääntyy Euroopan turvallisuustilanteeseen, Pietikäinen menee ensin mietteliään näköiseksi ja sen jälkeen hän käy puheliaaksi. Asia on selvästi mietityttänyt häntä.
– Ennen Venäjän hyökkäystä en olisi uskonut että ikinä – siis minun elinaikanani – Eurooppaan tulisi tällainen sota, ja nyt me mietimme millä me pidämme rajamme turvassa, hän kuvailee dramaattista ja nopeaa muutosta turvallisuustilanteessa.
– Tilanne herättää tietysti huolta, mutta ennen kaikkea sen pitää herättää tekoja, ei tämä maailma huolehtimisella ratkea, Pietikäinen painottaa.
Käytännön tasolla hän nostaa esiin sen, miten Venäjän ja Ukrainan sota on entisestään kirkastanut sitä, että tarvitaan kahden kerroksen puolustus.
– Nato ja eurooppalainen puolustus eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan toisiaan tukevia, Pietikäinen linjaa.
Hän valaisee tilannetta kuvailemalla.
– Jos Kuusamon nakkikioskilla tapellaan, niin se ei auta jos on armeija, koska ei sitä sinne lähetetä. Silloin pitää olla poliisi, pienemmän kynnyksen toimiva joukko. Ja vastaavasti taas pelkkä poliisi ei riitä rajavalvontaan ja puolustukseen.
– Tätä taustaa vasten Nato on se iso lyömäase. Aina jos Nato lähtee konfliktiin mukaan ja varsinkin jos vastapuolella on Venäjä, niin riski eskalaatiosta, jopa maailmansodasta, on suuri. Siksi Naton käyttäminen on viimeinen keino, eikä esimerkiksi Suomi voi sokeasti luottaa siihen että Nato hoitaa asian meidän puolestamme.
Tällaisessa tilanteessa Pietikäisen mukaan Euroopan yhteinen puolustus astuu kuvaan.
– Meillä pitäisi olla riittävän isot nopean toiminnan joukot, niin ettei jokaisen maan parlamentin tarvitse erikseen käsitellä asioita kun kriisi iskee.
Eläkkeelle ei ole kiire
Sirpa Pietikäinen täyttää perjantaina 19. huhtikuuta 65 vuotta. Siinä iässä moni jää hyvin ansaituille eläkepäiville tai ainakin suunnittelee jo eläköitymistä. Pietikäisen puheista on helppo päätellä, että hänellä ei vielä eläkepäivät siinnä mielessä.
Päätelmää vahvistaa se, että hän on ehdolla myös ensi kesän EU-vaaleissa.
– On minulla tietysti jotain suunnitelmia, mutta ei mitään kovin kiinteitä. En ole ylipäätään oikein tällainen rajapyykki-ihminen, että vaikkapa juuri johonkin tiettyyn eläkeikään tähtäisin elämääni.
– Ja kun siitä politiikan tekemisestä tykkää, niin se työ ei ole jotakin mistä päästään pois, ja sitten eläkkeellä alkaa elämä, vaan se politiikka on osa elämää.
Mutta mikä siinä politiikassa oikein kiehtoo niin paljon, että Sirpa Pietikäinenkin on sitä halukkaasti tehnyt koko aikuisen ikänsä?
– Se on minun tapani rakastaa maailmaa. Enemmän kuin kiehtomisesta kysymys on siitä, että ei voi olla tekemättä, hän maalailee.
– Se on vähän kuin jos näkisin jonkun ikäihmisen tai lapsen kaatuvan kadulla ja valittavan kovasti, niin en voisi vain kävellä ohi ja ajatella että ”hyi, kylläpä näytti pahalle, selviääköhän se siitä”. Vaan siinä tekee parhaansa auttaakseen, ja minulle politiikka on vähän sama juttu, Pietikäinen kuvailee.
Lue myös: Sirpa Pietikäisen yllättävä Martta-vinkki: ”Villavaatteet viilentävät helteellä”
Sirpa Pietikäisen marttavinkit
- Suola, sooda ja etikka, siinä on kova kombo siivoukseen. Niitä eri tavalla yhdistelemällä jynssääntyy kovatkin tahrat, mutta pehmeästi niin etteivät pinnat mene pahaksi. Tiskialtaat, kattilat, uunit, jne.
- Ruokavinkkinä kokonainen ohra. En ole pariinkymmeneen vuoteen käyttänyt riisiä kuin aivan satunnaisesti, sen voi korvata kotimaisella ohralla.
- Raparperi. Se toimii esimerkiksi salaatissa hieman varsisellerin tapaan tuomassa pientä hapokkuutta. Raparperin lehdistä saa kivat kertakäyttötabletit, tai niitä voi laitta kasvien juureen estämään rikkaruohojen kasvua ja kissojen pissaamista.
- Yleismarttavinkki: älkää tehkö asioista liian vaikeita, ilon kautta ja helpomman kautta oikaisten jos on mahdollista.
- Paikkaa, parsi, uudenna, kierrätä, käytä uudelleen tekstiilejä.
Loading ...
En ole koskaan äänestänyt tätä henkilöä ja en tee niin jatkossakaan. Surkean videolain aikaansaaja (onneksi myöhemmin kumottu) ja joka on ajanut autoa humalassa.