Lukuaika: Unohda pierutyynyt – naurujoogassa pyristellään irti kontrollista ja nauretaan vaikka pussiteelle

Unohda pierutyynyt – naurujoogassa pyristellään irti kontrollista ja nauretaan vaikka pussiteelle

– 1950-luvulla aikuinen ihminen nauroi 16 kertaa päivässä. Hyvä jos nykyään sen verran viikossa – ja jos suomalainen nauraa, se on hullu tai humalassa, sanoo Naurujoogan ohjaaja ja opettaja Päivi Hotinen.

Fuengirola.fi
Fuengirola.fi
4 min lukuaika
Screenshot

Espanjan Aurinkorannikon suomalaiset pääsivät kokeilemaan naurujoogaa, kun Fuengirolassa pidettiin Rohkeus olla minä -messut toukokuun alussa.

Voit katsoa videon iloisesta naurujoogasta tämän artikkelin lopusta.

Naurujoogaa pitänyt Päivi Hotinen kertoo, että naurujoogan historia vie yllättäen vain vajaan 30 vuoden taakse Intiaan, jossa lääkäri Madan Kataria kirjoitti julkaisua lääketieteellisen lehteen nauramisesta ja naurun vaikutuksista.

Hän innostui itse testaamaan asiaa muutaman ystävän ja perheenjäsenen kanssa Mumbain puistossa. Yksi porukasta laitettiin kertomaan vitsejä ja muut nauroivat tai yrittivät nauraa niille. Ihmisten huumorintaju oli kuitenkin erilainen eivätkä samat vitsit varsinkaan muutaman viikon jälkeen enää edes hymyilyttäneet ketään.

- Mainos -

Niin Kataria vietti erään yön lukemalla tutkimuksia ja oivalsi sen aikana jotain perustavanlaatuista: Fake it until you make it eli teeskentele kunnes asia sujuu.

Idea tässä on se, että ihmisissä on peilineuronisysteemi eli peilaamme toisten käyttäytymistä kuten naurua ja kun päästämme irti kontrollista, teemme kuten toisetkin eli tässä tapauksessa alamme nauramaan.

– Aletaan nauraa vaan jollekin vaikkapa sähkölaskulle tai palkkakuitille – eli tyhjälle. Ihan mille vaan. Kun asiaa toistaa, tapahtuu ehdollistumista eli ihminen oppii uusille tavoille. Sen jälkeen nauraa vaikka pussiteelle, Päivi Hotinen kertoo.

Ryhmässä on helpompi nauraa

Naurujoogassa ei haittaa tosikkous tai huumorintajuttomuus, siinä on olennaista löytää sisältään lapsenmielisyys ja päästää irti kontrollista. Kun homma lähtee lapasesta, ei voi mitään. Nauru loppuu, kun loppuu.

Ihminen nauraa ryhmässä 30 kertaa helpommin kuin yksin ja 15-20 minuutin nauramisen jälkeen saadaan lisäksi nauttia naurujoogan fyysisistä ja psyykkisistä hyödyistä.

Nauraminen laskee verenpainetta ja ryhmäyttää

Nauraminen laskee sykettä ja verenpainetta kunnon naurusession jälkeen. Lisäksi vasta-ainetasot nousevat ja ihmisen immuniteetti paranee. Nauraminen vaikuttaa myös kortisolitasoihin eli alentaa stressihormonin määrää. Psyykkisellä tasolla ihminen alkaa arvostaa itseään ja muita yhä enemmän.

Platon oli huolissaan nauramisesta: nauraminen on vaarallista, sellaiset ihmiset ovat huonommin hallittavissa, Hotinen huomauttaa.

Nauraminen on myös paras keino ryhmäyttämiseen. Kenen kanssa naurat, siitä tulee sinun ystäväsi. Tämä olisi monessa koulussa ja työpaikassakin oiva tapa vahvistaa ryhmäytymistä. Nauru hitsaa porukan yhteen.

Päivi Hottinen naurattaa työkseen.

- Mainos -

Ei perinteistä joogaa

Naurujoogan yleisin kesto on tunti. Sen aikana tehdään kymmenkunta erilaista harjoitetta, lisäksi harjoitusten välissä syvähengitetään ja lopuksi rentoudutaan.

– Naurujooga ei ole perinteistä joogaa, vaan jooga-sanaa käyttämällä halutaan erottautua niistä vanhoista nauruterapioista, joissa on hassua hattua, punaisia neniä ja pierutyynyjä, Hotinen kertoo.

Naurujoogaan mennessä ei tarvitse pelätä. Jos ei naurata, ei ole pakko nauraa, mutta nauru tarttuu. Jos ei halua lähteä ryhmään, voi aloittaa kotona.

– YouTubeen vaan hakusanaksi best laugh ever tai vaikkapa pieleen menneet otokset. Tai sitten avaat tv:n ja katsot uutisia.

Päivi Hotinen kertoo saavansa parhaat naurut Maikkarin uutisista ja A-studiosta.

KUKA?

  • Päivi Hotinen, naurujoogaohjaaja ja opettaja.
  • Terveydenhuollon koulutus
  • Yli 10 vuotta tehnyt naurujoogaa.
  • www.tahtienpolku.fi
Naurujoogaa Fuengirolassa.

Naurujooga osana messutapahtumaa

Naurujooga oli osana Rohkeus olla minä -tapahtumaa viime viikonloppuna hotelli Nuriasolissa Fuengirolassa.

Tapahtuman järjestäjä Johanna Karjunen kertoo, että hän haluaa kannustaa ihmisiä tuomaan itseänsä esiin ja löytämään oman juttunsa.

- Mainos -

Tilaisuudessa esiteltiin erilaisia vaihtoehtoisia hoitoja ja rohkaistiin ihmisiä astumaan mukavuusalueensa yli. Tapahtumia järjestetään myös eri puolilla Suomea.

Johanna Karjunen.

Jaa tämä artikkeli
Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *