Blogi

Kiky-tunneista tulee nyt turhan kallis lasku

 

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ideoima kilpailukykysopimus käy kalliiksi suomalaiselle yhteiskunnalle.

Alun perin sen piti lisätä kilpailukykyä ja tuoda euroja yritysten kassaan. Nyt on käymässä päinvastoin. Kikyn tuomat 24 lisätuntia vuodessa ilman palkkaa halutaan lakkoilulla pois.

Työnantajat ovat purkua vastaan ja työväki seisoo yhtenä rintamana vaatimassa lisätuntien poistoa. Tehtaita on ajettu alas metsäteollisuudessa ja jos lakko jatkuu kolme viikkoa kuten uhataan, tulee lakon hintalapuksi kansantaloudelle miljardi euroa.

Tuon summan ilmoitti työnantaja ja siinä on propagandalisä, mutta joka tapauksessa hinta on aivan liian suuri Suomelle.

Kikyn hyödyistä on tehty erilaisia laskelmia, mutta yleisesti todetaan sen hyödyt varsin pieniksi. Joillakin aloilla lisätunteja on käytetty koulutukseen ja jopa virkistykseen. Kiky-tunnit on kulutettu sieniä ja marjoja poimien tai kuntosaleilla.

Miksi sitten riidellään asiasta, jonka hyöty on marginaalinen sen suhteen, mitä lakoilulla nyt menetetään?

Kiky-jupakka on kääntynyt periaatteelliseksi.

Kun tuollainen sopimus aikanaan nieltiin pakon edessä, niin nyt työntekijäpuoli haluaa siitä eroon hinnalla millä hyvänsä. Lisäksi ay-puoli kokee, että sopimus oli väliaikainen, ja sen pitäisi jäädä uudella sopimuskierroksella automaattisesti pois.

Kun kyse on periaatteellisesta riidasta, järki saa poistua kauas takavasemmalle. Jos ulkopuolisena katsoo, niin sopu olisi rakennettavissa sillä, että palkankorotuksesta niistettäisiin neljännes tai puoli prosenttia parin sopimusvuoden aikana.

Jos tilanne olisi neutraali, tällainen ratkaisu olisi kätelty jo aikoja sitten ja paperikoneet pyörisivät.

Lakkoilu tuo muitakin kuin vain taloudellisia haittoja. Tunnelmat kiristyvät, tulee ylilyöntejä lausunnoissa puolin ja toisin niin, että sanomiset hiertävät pitkään.

Nyt esimerkiksi UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos totesi tv-haastattelussa, että kun lakkoillaan ja työn hinta nousee, uhkaa seuraava tai seuraavat paperikoneet sulkeutua juuri Suomessa. Näin siksi, että kilpailijamaissa Euroopassa työ tehdään halvemmalla.

Tuo ei ole koko totuus. Totuus on se, että Suomessa koneiden sulkeminen tulee halvemmaksi kuin vaikkapa Saksassa, Italiassa tai Ruotsissa. Siksi paperikone Suomessa uhkaa joutua ensimmäisenä tappolistalle. Meillä kuuden viikon yt-neuvottelujen jälkeen voidaan väki panna pellolle muutaman kuukauden kuluilla potkittua kohden.

Edellä mainituissa kilpailijamaissa irtisanotuille voi joutua maksamaan vuoden, jopa kahden palkkaa vastaavan summan, kun erorahat ja uudelleenkoulutusvaatimukset lasketan mukaan.

Myös yrittäjäjärjestöissä on purettu harmistusta vaatimalla ay-jäsenmaksujen perimisen lopettamista työnantajilta. On myös vaadittu Kojomon kaltaisten liittojen omistamien kiinteistöyhtiöiden takana olevien säätiöiden verovapauden poistamista.

Todella hedelmätöntä keskustelua aikana, jolloin työelämää pitäisi aidosti uudistaa kohti paikallista ja jopa yrityskohtaista sopimusta. Tällaisilla puheilla kasvatetaan epäluottamusta ja riitahenkeä.

Parempaa huomenta työmarkkinoille rakennetaan vain luottamuksen kautta.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.

Mitä pidit jutusta?
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0

Kolumnit

Viikon kysymys

Mitä mieltä olet kellojen siirtämisestä talvi- ja kesäajan välillä?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa