Fuengirolan tunnettu härkätaisteluareena Plaza de Toros Fuengirola myytiin alkuvuodesta 2023 uusille omistajille.
Espanjalaisten mediatietojen mukaan Taurina Victoria -yhtiö kauppasi mittavan kiinteistön ruotsalaista alkuperää olevalle sijoittajaryhmälle.
Uutisissa ei ole paljastettu sinikeltaisten sijoittajien nimiä. Mediassa on kuitenkin kerrottu, että sijoittajaryhmää edustaa ”Fuengirolassa asuva ruotsalainen”.
Plaza de Toros sijaitsee yli 5 000 neliömetrin kokoisella tontilla erinomaisella paikalla Fuengirolan ytimessä.
Kokonaisuuden pyyntihinta oli runsaat 4,5 miljoonaa euroa. Lopullista kauppahintaa ei ole kerrottu.
Fuengirolan Plaza de Torosin pyyntihinta oli 4,5 miljoonaa
Areena valmistui vuonna 1962 ja on siitä lähtien toiminut merkittävänä nähtävyytenä ja kulttuuritapahtumien keskuksena paikallisille asukkaille sekä turisteille. Yli kuudentuhannen neliömetrin suuruinen kiinteistökompleksi on kunnostettu perusteellisesti vuonna 2021.
Fuengirolan Plaza de Toros -areenan istumakapasiteetti on 4 029 katsojaa. Härkätaistelujen lisäksi areena toimii monipuolisena tapahtumapaikkana, jossa järjestetään muun muassa konsertteja ja teatteriesityksiä.
Eläinrääkkäystä vai taidemuoto?
Vaikka härkätaistelu on pitkään ollut osa Espanjan kulttuuriperintöä, se on viime vuosina herättänyt voimakasta kritiikkiä eläinoikeusaktivistien ja osan yleisöstä taholta.
Monet pitävät härkätaistelua julmana ja epäeettisenä perinteenä, ja osa vaatii sen kieltämistä.
Lue myös: Sadat osoittivat Marbellassa mieltä härkätaisteluja vastaan
Härkätaistelun kannattajien mukaan härkätaistelu on härälle vähemmän julma ja onneton kohtalo kuin se, joka härkää odottaisi teurastamossa.
Kannattajien mukaan härkätaistelu on myös vähemmän väkivaltaista kuin ammattinyrkkeily ja aiheuttaa vähemmän loukkaantumisia kuin amerikkalainen jalkapallo. Härkätaistelua on puolustettu myös taidemuotona sekä sen viihdearvon ja työllistävän vaikutuksen vuoksi.
Härkätaistelut on laillistettu osa Espanjan kulttuuriperintöä
Olipa asiasta mitä mieltä tahansa, härkätaistelut (espanjaksi toreo, corrida de toros tai tauromaquia) ovat vanha osa manner-espanjalaista kulttuuria. Härkätaistelut saivat vuonna 2013 Espanjan kulttuuriperinnön aseman ja sitä kautta lainsuojan.
Maan suurimmat härkätaisteluareenat ovat Madridissa, Sevillassa, Pamplonassa, Valenciassa ja Bilbaossa. Vuonna 2015 useat espanjalaiskaupungit lopettivat tukensa härkätaistelulle. Kanariansaarilla härkätaistelu on kielletty jo vuonna 1991. Myös monissa muissa maissa härkätaistelut ovat lailla kiellettyjä. Portugalissa härkää ei surmata, härkätaistelijat ovat yleensä ratsailla ja härän sarvet joskus tylsytetään.
Kanariansarilla härkätaistelut on kielletty
Härkätaistelun alkuperä on kadonnut historian hämärään, mutta lajilla vaikuttaa olleen monta edeltäjää 400-luvulta lähtien.
1700-luvulla alettiin erikseen jalostaa taisteluhärkiä. Taisteluhärät ovat nykyisin oma rotunsa. Kuohimattomat, raivokkaimmat sonnit valitaan taisteluun 4-6 vuoden iässä.
Härkätaistelu on hyvin vaarallista kokeneellekin härkätaistelijalle. Tilastojen mukaan espanjalaisia härkätaistelijoita on 1700-luvun jälkeen kuollut ainakin 533.
Härkätaistelijoiden vammat eivät lääketieteen kehityksen ansiosta enää johda kuolemaan yhtä usein kuin aiemmin, ja suurilla areenoilla on kirurgeja hoitamassa loukkaantuneita.
Kolme matadoria esiintyy Fuengirolassa lokakuussa
Fuengirolassa härkätaistelujen pariin päästään taas lokakuussa.
Plaza de Toros -areenalla järjestetään sunnuntaina 8.10. suuri härkätaistelu, missä härkätaistelijat Javier Conde, David ”El Fandi” Fandila ja Juan Carlos Benítez taistelevat Osbornen karjan kanssa.
Tapahtuman järjestävän Tauro Sevilla -yhtiön mainoksen mukaan erityistä huomiota kannattaa kiinittää Fuengirolan omaan poikaan Juan Carlos Beníteziin, joka ”nyt esittelee itsensä härkätaistelijana kotikaupunkinsa asukkaille”.
Loading ...
