Sanoittajamestari Chrisse Johansson muutti Espanjasta takaisin Suomeen: Viron-risteilyn viinaralli ja kännykän käyttö yllättivät

Chrisse Johansson ja Titta Kerttula sanovat koneensa valtavasti uusia asioita Suomessa. 

– Kun on noin pitkään poissa, ihan arkisetkin asiat tuntuvat uusilta ja ihmeellisiltä. Mennyt talvi oli luminen, kylmä ja ilmeisen pitkä, Titta kuvailee. 

– Ihmiset päivittelivät talven pituutta, meille se oli vain hauska eksoottinen pukeutumiskysymys. Lumiset Salpausselän maisemat näyttivät todella kauniilta kotimme ikkunasta. 

Chrisse Johansson, 76, on legendaarinen sanoittaja ja levytuottaja. Johanssonin tuottamia artisteja ovat muiden muassa Kisu Jernström, Lea Laven, Kari Kuuva ja Sammy Babitzin. Chrissen sanoittamia iskelmiä ovat levyttäneet muun muassa Katri Helena, Lea Laven, Anita Hirvonen, Paula Koivuniemi, Markku Aro, Pasi Kaunisto, Kai Hyttinen, Reijo Kallio, Marion Rung  ja Tapani Kansa.

Tunnettuja Chrissen sanoittamia käännösiskelmiä ovat muun muassa Vasten auringon siltaa, Paloma Blanca, Kuin tuhka tuuleen, Kun paljon antaa, Kesän lapsi, Soley, Soley, Etsin kunnes löydän sun, Vie meidät rakkauteen ja Rotunainen. Hän on sanoittanut myös mm. hitit R-A-K-A-S ja Rakkaus on hellyyttä.

Chrisselle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 2018.

Voisit tykätä myös

Espanjan futistähden omistama kahvila tulee Fuengirolaan

Aurinkorannikon huumekiinteistöjä kaupan

Rikollisperhe värväsi alaikäisiä ruotsalaisia ja tanskalaisia tekemään murhia Espanjassa

Onnea asunnon hankinnassa 

Paluumuuttajilla kävi asunnon suhteen hyvä tuuri. He saivat lahtelaisen palvelutalon ylimmästä kerroksesta yli sadan neliön juuri remontoidun asunnon. 

– Iäkkäämmät ihmiset etsivät lähinnä pieniä asuntoja, joten me olimme lopulta ainoat, jotka hakivat tätä isoa huoneistoa. Onnekasta oli se, että asunto vapautui juuri silloin, kun ajatuksemme Suomeen muutosta kypsyi. 

Lahdesta ei juuri parempia maisemia voi löytää. Chrissen ja Titan läpitalon asunnosta avautuvat näkymät Salpausselän lisäksi Vesijärvelle, Sibeliustalolle ja kaupungin keskustaan. 

– Salpausselän kisojen aikana katselin mäkihyppyä kotoa käsin kiikareilla, se oli hauskaa, Chrisse nauraa. 

Digitalisaatio yllätti Suomessa 

Espanjan elämään tottuneille Suomen huomattavasti pidemmälle viety digitalisaatio oli aluksi vierasta 

– Onhan tämä ollut melkoista uudelleenoppimista. Koko elämä kaikkine käytäntöineen tehdään Suomessa kännykällä digitaalisesti. Sen kanssa olimme helisemässä, mutta pikkuhiljaa olemme oppineet. Aluksi tuntui, että pitää opetella aakkoset uudelleen. 

Paluumuuttajat ovat halunneet tutustua myös erilaisiin kulttuurisiin ilmiöihin, jotka ovat Suomessa nykyään pinnalla. 

– Kävimme Tallinnan-risteilyllä, koska halusimme nähdä, mitä se touhu on. Eniten ihmetytti yksi pieni yksityiskohta. Bussissamme oli iso kyltti, jossa oli bussin rekisterinumero. Mietimme miksi ihmeessä se oli niin tärkeä tieto. Asia selvisi, kun menimme laivan viinakauppaan. Sieltä ostetut juomat roudattiin rekisterinumeron perusteella suoraan bussiin eikä niitäi tarvinnut edes itse kantaa. Se oli jotenkin hauska ja erikoinen seikka. 

Kesän aikana Chisse ja Titta ovat nauttineet kesäteatterista, raveista ja suunnitteilla on myös Päijänne-risteilyn tekeminen. 

Lue myös: Chrisse Johanssonin koskettavat läksiäiset Aurinkorannikolla

Espanjaan hetken päätöksellä 

Chrissen ja Titan elo Aurinkorannikolla alkoi vuonna 1995. Sattumilla ja seikkailumielellä oli osuutensa Espanjaan muutossa. 

– Olimme tehneet yhdessä pitkän Aasian kiertomatkan, asuneet puoli vuotta Italiassa ja muutenkin olleet paljon liikkeellä. Tulimme lyhyelle lomalle Mijas Puebloon ja paikka alkoi miellyttää. Istuimme iltapäivää lasillisen äärellä ja hetkessä kypsyi ajatus muuttamisesta Mijasiin, Chrisse muistelee. 

Tuumasta toimeen, kahvilaa vastapäätä oli englantilainen kiinteistönvälitystoimisto ja sinne seikkailijamme marssivat asuntoa kyselemään. 

– Ystävällinen rouva kysyi, mistäs päin sitä asuntoa haluaisimme. Sanoin, että vaikka tuosta vastapäisestä talosta. Muistan elävästi, kun rouva totesi, että siellä todella on yksi vapaa asunto. Kävimme katsomassa sitä, ja kolmen viikon kuluttua siitä muuttoauto Suomesta suuntasi kohti Mijas Puebloa, Titta kertaa yli 28 vuoden takaisia nopeita käänteitä. 

Kielitaito heti kuntoon 

Nopeat ratkaisut johtivat vuosikymmenten asumiseen Aurinkorannikolla. Noista vuosista Chrissellä ja Titalla on pelkästään mukavia muistoja. 

– Heti muutettuamme Espanjaan aloitimme intensiivisen kielen opiskelun. Opimme sen verran, että pysytyimme hyvin toimimaan ja juttelemaan espanjalaisten kanssa. Kielitaidosta oli hyötyä arkielämässä ja muussakin. 

Espanja tuli Chrisselle ja Titalle tutuksi muutenkin kuin pelkän Aurinkorannikon osalta. 

– Kävimme paljon eläkeläisille suunnatuilla edullisilla matkoilla ympäri Espanjaa. Ne olivat hauskoja reissuja, joka päivä oli tanssit ja kaikenlaisia pelejä ja leikkejä harrastettiin. Espanjalaiset ovat hauskaa porukkaa, bussissakaan ei koskaan istuta tylsistyneenä vaan koko ajan jutellaan ja touhutaan. Me olimme aina ainoat ulkomaalaiset näillä matkoilla, ja sitä aina ihmettelimme, että mikseivät muut hyödyntäneet näitä. 

Lue myös: Señorita por favor – puoli vuosisataa Chrissen sanoituksia

Aktiivista elämää 

Chrisse ja Titta olivat Aurinkorannikon vuosinaan tuttu näky suomalaisyhteisön tapahtumissa. He pukeutuivat Witin naamiaisiin, kokivat konsertit ja teatteriesitykset ja järjestivät itsekin illallisia ja illanistujaisia. 

– Meillä oli parhaimmillaan laaja ystäväpiiri, jonka kanssa touhusimme kaikenlaista hullua ja mielenkiintoista. Ikääntyessä tuo ystäväpiiri sitten pikkuhiljaa pieneni ja viimeiset vuodet Espanjassa olimme melkein kokonaan kotioloissa. Ravintola Kukon musiikki-illat olivat pandemian jälkeisinä vuosina lähes ainoa henkireikä, jossa tapasimme ihmisiä. 

– Yhteenvetona voisimme todeta, että Espanja antoi meille tavattoman paljon, mutta oli oikea ratkaisu muuttaa takaisin Suomeen. Täältä on jo nyt löytynyt uusi aktiivinen elinpiiri, me emme olleet vielä valmiita sammaloitumaan, Chrisse ja Titta summaavat tyytyväisinä nykyistä elämäntilannettaan.