Suomi on herättänyt poikkeuksellista kiinnostusta maailmalla. Meillähän on nyt kauniimpi ja nuorempi hallitus kuin missään muualla. Siinä on värillä väliä: Punamulta – joskus sinipuna – on kuvannut sitä. Nyt se on kai sitten punahuuli tai huulipuna?
Ulkosuomalaiset voivat kuitenkin olla pettyneitä Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan. Siellä ei edes mainita ulkosuomalaisia.
Vuosi 2020 on tärkeä ulkosuomalaisuuden kannalta. Kesäkuussa kokoontuu Helsingissä ulkosuomalaisparlamentti. Parlamentti käsittelee ulkosuomalaisten esitykset Suomen hallinnolle ja politiikalle.
Merkittävin ulkosuomalaisparlamentin kautta toteutuneista asioista on kirjeäänestys, joka oli viime vuoden eduskuntavaaleissa käytössä ensimmäisen kerran. Sen toteutus kesti parikymmentä vuotta. Hitaat ovat herrojen kiireet.
Parlamentin toiminnan järjestää ja kulut maksaa Suomi-Seura. Sen kautta maailman toista tuhatta ulkosuomalaisyhteisöä voi päästä mukaan parlamentin toimintaan. Suomi-Seura on pari vuotta sitten halunnut, että parlamentin asema määritettäisiin lainsäädännöllä samaan tapaan kuin Svenska Folktinget ja Saamelaiskäräjät. Tätä selvitystyötä on esitetty hallitusohjelmaan, turhaan.
Pääperustelu ulkosuomalaisparlamentin aseman virallistamiselle on ulkosuomalaisten määrä ja kansainväliset yhteydet. Ulkosuomalaisia on pari miljoonaa, heistä Suomen kansalaisia noin 300.000. Eniten ulkosuomalaisia löytyy Ruotsista ja Yhdysvalloista. Euroopan osuus on nousussa. Nuoret siirtyvät helposti opiskelemaan ja töihin Eurooppaan.
Suomen valtion pitäisi olla kiinnostunut ulkosuomalaisista myös mahdollisina paluumuuttajina. Suomen väestö ikääntyy, lapsia syntyy yhä vähemmän. Meillä on pula ihmisistä, eikä asiaa paranna se että hallinto jarruttaa vierasperäisten muuttajien kotouttamista.
Valtiovallalle – olkoon se minkä värinen tahansa – pitää sanoa kaksi sanaa: Herätkää ihmeessä!
Jarmo Virmavirta
Loading ...
