Pelaamiseen liittyvät stereotypiat ovat sitkeästi pysyneet samoina vuosikymmenestä toiseen. Valtavirtamedian maalaama mielikuva intohimoisesta peliharrastajasta on edelleen se yksinäinen ja huonokuntoinen sohvaperuna, hieman syrjäytynyt teini-ikäinen tietokonenörtti, useimmiten poika. Totuus on kuitenkin hieman toisenlainen: pelaaminen ei ole enää pelkästään nuorisokulttuuria.
Digitaalisten viihdepelaajien keski-ikä Suomessa on tällä hetkellä yli 37 vuotta, ja vaikka teini-ikäiset pojat ovat yhä aktiivisimpia pelaajia, on pelaamisen kasvu ollut suurinta hieman yllättävästi yli 44-vuotiaiden ikäryhmässä. Pelaaminen on muutamassa vuosikymmenessä vallannut ison ja tärkeän osan ihmisten vapaa-ajasta ja digitaalisten pelien pelaaminen on nelinkertaistunut 25 vuodessa. Nosteessa ovat olleet erityisesti nettikasinot, joista eräs suosituimmista ja palkituimmista löytyy osoitteesta https://www.mrgreen.com/fi/. Nettipelaaminen sopivalla rahapanoksella onkin mitä erinomaisin tapa pistää omat pokerihermonsa testiin – ja jos onnetar on suosiollinen, voi voittomassinsa sijoittaa vaikkapa golf-lomaan Marbellassa. Vuorimäntyjen ja korkkipuiden katveessa lepäävät niin silmä kuin sielukin.
Pelaamista on tutkittu akateemisella suurennuslasilla niin kognitiivisten tiedonkäsittelyprosessien kuin sosiaalisen vuorovaikutuksenkin näkökulmasta. Eräs pohtimisen arvoinen kysymys on jäänyt vielä kuitenkin vastaamatta: voisiko vapaa-ajallaan pelaava työntekijä hyötyä harrastuksestaan oman työnsä tuottavuutta parantamalla? Työn tuottavuus on keskeinen käsite niin kansantalouden kuin yksittäisen yrityksen tehokkuuden mittarina. Se on panostuksen ja tuotoksen välinen suhdeluku, joka kertoo miten hyvin tuotos asemoituu suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Laajasta näkökulmasta katsottuna siihen tiivistyy kaikki, mikä saa organisaation toimimaan tehokkaammin.
Pirstaloituneessa maailmassa, jossa työ ja vapaa-aika ovat sekoittuneet keskenään, työn henkilökohtaiset tuottavuustekijät kiteytyvät työssä viihtymiseen, stressin ja ajankäytön hallintaan sekä yhä enemmän jatkuvaan uuden oppimiseen. Lienee sanomattakin selvää, ettei työntekijä, joka horjuu aivosumussa burnoutin partaalla, voi työskennellä erityisen tuottavasti. Ennen kuin asiat ajautuvat aivan näin synkkään jamaan, voi hyödyllisiä tietoisuustaitojaan alkaa sparrata esimerkiksi pelaamalla. Se on todettu tehokkaaksi keinoksi aktivoida aivojen mielihyväkeskusta ja luoda onnistumisen tunteita. Viihdyttävyyden itseisarvon lisäksi pelaaminen voidaan nykytutkimusten valossa mieltää toimivaksi kognitiivisen ergonomian menetelmäksi lievittää työstressiä ja parantaa aivojen oppimis- ja muistimekanismeja sekä strategista suunnittelua ja päätöksentekokykyä. Empiirisesti on huomattu pelaajien suoriutuvan verrokkiryhmiä paremmin useiden samanaikaisten havaintojen käsittelyssä (multitasking). Kun työelämän nopeat muutostrendit kuormittavat erityisesti muistia ja oppimiskykyä, vapaa-ajallaan ”aivotreeniä” pelaamalla harrastava työntekijä todennäköisesti kokee työnsä henkisesti vähemmän kuormittavana, innostavampana ja motivoivampana. Hänen vireystilansa on työnteon kannalta otollisempi ja hän viihtyy työssään paremmin. Tuottavuus ei kasva hedelmättömässä maaperässä, innottomassa työilmapiirissä. Avainsanoja tuottavuuden parantamisessa ovat: osallistaminen, luovuus, vuorovaikutteisuus sekä kannustava keskustelukulttuuri – lyhyesti: työhyvinvointi. Se on muutakin kuin pelkkä menoerä. Se näkyy parempana tuottavuutena ja sitä kautta euroina. Se on kilpailuetu.
Oman erityisen haaransa pelaamisen taksonomiassa muodostavat rahapelit, jotka ajanhengen mukaisesti ovat tätä nykyä tarjolla pääasiassa internetin erilaisilla online-kasinoilla. Ne tarjoavat euforista jännitystä yksitoikkoiseen arkeen todennäköisyyksien matematiikan keinoin. Erään urbaanilegendan mukaan sattuma suosii valmistautunutta. Suosii tai ei, se on ainakin varmaa, että mieleenpainuvimmat tarinat syntyvät joko onnekkaasta tai epäonnekkaasta sattumasta. Sattuma tarjoaa positiivisen yllättymisen mahdollisuuden erityisesti rahapelaamisen kautta. Jonkinlaisen henkilökohtaisen panoksen sijoittaminen sattuman varaan sillä ajatuksella, että saisi sijoitukselleen tuottoa, on harrastuksena yhtä vanha kuin ihmiskunta itse: rahapelikilvoittelun historia ulottuu 40 000 vuoden taakse ja kalliomaalauksissa on nähtävillä tästä jopa todisteita. Ensimmäiset nopat ovat peräisin ajalta 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua ja kiinalainen Han-dynastia kehitteli lottoarvonnan esiasteen jo tuhansia vuosia sitten. Myös pelikortit ovat vanha kiinalainen keksintö, joka levisi 1500-luvulla Eurooppaan. Ensimmäiset painotetut nopat on löydetty Pompeijin raunioista.
Rahapelaaminen on tapa rentoutua ja irrottautua arjesta siinä missä Playstation-ohjaimen vatkaaminen. Toisaalta, se vaatii tietynlaista tarkkaavaisuuden ylläpitämistä keskellä informaatiotulvaa, itsensä johtamisen taitoa ja psykologista joustavuutta. Rahapelaaminen ei ole pelkkää viihdettä, saati loputonta mahdollisuuksien ryöppyä äkkirikastumiseen kotisohvalta käsin. Se opettaa myös kohtaamaan pettymyksiä. Taitopeleissäkin pelaajan kyvyt joutuvat ennen pitkää koetukselle. Vaikkei haaveilisikaan ammattipelaajan urasta, on hyvä tiedostaa, mitä rahapeleissä menestyminen vaatii. Vaaditut ominaisuudet ovat niitä samoja, jotka parantavat työntekijän tuottavuutta työelämässä, olipa työtehtävä sitten minkälainen tahansa.
- Kyky kerätä tietoa
Vedonlyöntiä harrastavan pelaajan on hyvä olla selvillä kaikista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa pelin lopputulokseen. Samalla tavalla työelämässä uuden tiedon etsiminen ja soveltaminen ovat avainasemassa minkä tahansa työn parempaan suorittamiseen.
- Ajanhallinta
Kalenteri, oli se sitten sähköinen tai vanhan liiton paperikalenteri, on kenties tärkein työkalusi tavoitteiden saavuttamisessa. Se auttaa hahmottamaan, mihin aikasi kuluu, ja eliminoimaan mahdolliset aikavarkaat. Rahapelien maailmassa pätevät samat lainalaisuudet kuin työelämässä: on hyvä varmistaa, että voi pelata rauhassa. Kiire ja paine kielivät huonosta ajanhallinnasta ja johtavat helposti virheisiin.
- Kärsivällisyys
Usein odottamalla oikeaa tilaisuutta voi olennaisesti parantaa mahdollisuuksiaan menestyä. Hätiköityjen pikaratkaisujen sijaan on hyvä pysähtyä analysoimaan haasteita ja oikeita ratkaisuja. Kärsivällinen työntekijä näkee myös ennakoimattomissa tilanteissa mahdollisuuden oppia jotain uutta. Näin seuraavia liikkeitään voi ennakoida paremmin.
- Sitkeys/resilienssi
Yksikään voittoisa rahapeluri tai nousujohteiseen kiitoon urallaan singahtanut työntekijä ei ole raivannut tietään menestykseen luovuttamalla heti ensimmäisten takaiskujen ilmaantuessa.
- Hyvä muisti
Elämän varrella opittu tieto, taidot ja kokemus omasta itsestä rakentuvat muistimme varaan. Muistitoiminnot ovat tiiviisti yhteydessä aivojen muuhun datavirtaan. Työmuisti toimii tiiviissä yhteistyössä havaitsemisen ja tarkkaavaisuuden kanssa. Kun kiinnitämme huomiota siihen, mitä ympärillämme tapahtuu, ja työstämmme sitä sitten muistimme leikepöydällä kirurgintarkasti, on menestyminen rahapelissä tai työelämässä jo kukonaskeleen lähempänä.
- Tunteiden hallinta
Tunteiden näyttämistä työelämässä pidetään yleisesti häiriötekijänä ja jopa hidasteena omalla työuralla etenemisessä. Tunteita voi olla vaikea hallita tai peitellä, mutta niitä voi ja kannattaa johtaa. Pokeripöydässä tunteet voivat kostautua paljastamalla esim. vahvan tai heikon käden. Työelämässä menestymiseen ei vaadita sentään aivan täydellistä pokerinaamaa, mutta tunteiden ymmärtäminen ja hallinta ovat olennaisen tärkeitä taitoja. Jos tunteita ei tunnista, ne ajautuvat helposti ohjaamaan meitä hallitsemattomasti.
- Stressinhallinta
Stressi on muutakin kuin yksi tunne muiden joukossa. Yleensä se syntyy tilanteessa, jossa henkilöön kohdistuvat ulkoiset tai sisäiset vaatimukset ylittävät hänen käytössään olevat henkiset voimavaransa. Tällöin ihminen tekee usein päätöksiä, joita ei normaalisti tekisi. Tilapäinen stressi voi toimia jopa voimavarana, joka nostaa vireystilaa. Esimerkiksi ammatikseen esiintyvillä taiteilijoilla ja muusikoilla pieni jännitys kuuluu asiaan ennen estradille astumista. Kun tuntee omat stressinsäätelykeinonsa, osaa suhtautua paineen alla tilanteeseen rauhallisesti. Tänä päivänä panokset ovat kovia niin pokeripöydissä kuin työelämässä. Stressinhallintakyvyt vaikuttavat olennaisesti molemmissa menestymiseen.
- Omistautuneisuus
Menestyminen millä alalla tahansa vaatii sitoutumista ja jonkin verran uhrauksia. Ihminen etsii luonnostaan merkityksiä sille, mitä tekee. Omista arvoista ja strategioista kiinni pitäminen sekä usko itseensä ja omiin taitoihinsa ovat monen menestystarinan taustalla, oli kyseessä sitten pokerihain tai automaatioinsinöörin ura.
- Keskittyminen
Kun keskittyminen herpaantuu ja mieli alkaa harhailla käynnissä olevan työtehtävän tai rahapelin ulkopuolelle, ovat katastrofin ainekset kasassa: olennaisia asioita jää huomaamatta samalla kun epäolennaiset ärsykkeet ja tuntemukset saavat tarpeettoman suurta huomiota. Nykyihmisen mieli joutuu sukkuloimaan jatkuvassa ärsyketulvassa. Keskittymistä säätelevät aivoalueet vaativat säännöllistä käyttöä, joten pieni zen-hetki pokeripöydän äärellä saattaisi olla juuri se käytännön keskittymisharjoitus, jota aivojesi hermoyhteydet kaipaavat. Oman sisäisen hälynsä rauhoittaminen onnistuu sitten työpaikallakin helpommin.
- Ongelmanratkaisu
Elämä on pohjimmiltaan silkkaa loputonta ongelmanratkaisua, joka edellyttää sekä aiemmin opitun nopeaa soveltamista että uuden tiedon omaksumista. Jos päättelytilanne juuttuu paikoilleen ja henkilö toistaa samaa huonoksi havaittua toimintamalliaan yhä uudelleen kykenemättä keksimään uusia ratkaisuja, tie nousee helposti pystyyn niin rulettipöydässä kuin työpaikallakin. Nykyään, kun bitit viilettävät verkossa valonnopeudella, nettipelaajalla tai verkossa pakertavalla tietotyöläisellä ei ole aikaa miettiä seuraavaa liikettään kovinkaan kauaa.
Nettipelaaminen on siis muutakin kuin vain välittömien ”dopamiiniöverien” jahtaamista. Sillä on todettu olevan mitä moninaisimpia hyötyjä, kuten esimerkiksi oman työnsä tuottavuuden parantaminen.
Loading ...
