sunnuntai, helmi 25, 2024

Pekka Haaviston viesti suomalaisille: Aina on toivoa!

Pekka Haavisto kertoi yleisötilaisuudessa Fuengirolassa koskettavan tarinan isästään. Tuossa tarinassa olisi oppia kaikille maailman päättäjille.

Haaviston isä oli Karjalan evakko, kotoisin Viipurista. Isä ja poika kävivät katselemassa isän synnyinseutuja, kun Pekka oli noin parikymppinen. Rättijärvellä sijaitsevasta kesäasunnosta ei ollut mitään jäljellä, mutta Viipurissa sijainnut kotitalo oli paikoillaan.

-Isäni osoitti yhtä ikkunaa ja sanoi sen olleen hänen kotinsa ikkuna. Pyysin häntä lähtemään mukaan soittamaan ovikelloa. Hän ei kuitenkaan halunnut. Minä menin, ovessa luki Komarov. Ei sieltä kukaan avaamaan tullut, mutta tulipahan kokeiltua.

Kun isä ja poika kävelivät pois talon luota, Pekka kysyi isältään, tunteeko hän katkeruutta venäläisiä kohtaan.

- Mainos -

-Tämä alue kuuluu nyt toisille. Niin rauhansopimuksessa sanotaan. Jos kaikki noudattaisivat rauhansopimuksia, maailmassa ei olisi lainkaan sotia. Näin isäni minulle tuolloin sanoi.

-En usko, että hän sydämessään ihan noin diplomaattisesti tunsi, mutta ne olivat mielestäni viisaita sanoja historian opettajalta.

Innostus kierrätyspaperista

Pekka Haaviston into yhteiskunnallisiin asioihin syttyi ihan konkreettisen asian kautta.

-Olin 14-vuotias, kuuluimme kaverini Kai Vaaran kanssa koulun luontokerhoon. Haimme Tukholmaan ympäristökoulutuskurssille. Pääsimmekin kurssille, mutta laivalle ei saanut mennä ilman huoltajaa alle 15-vuotiaana. Kai meni kurssille, minä en sinne päässyt.

-Kai toi mukanaan kurssilta jonkin ympäristöesitteen, joka oli painettu kierrätyspaperille. Tuota esitettä katsellessani ymmärsin, että asioihin, ainakin ympäristöasioihin voi vaikuttaa. Tämä tapahtui vuonna 1972, kierrätyspaperi oli silloin sangen harvinainen tuote.

Ilman politiikkaa meillä saattaisi olla aktiivinen lehtimies Pekka Haavisto.

Haavisto ryhtyi aikuistuttuaan julkaisemaan erilaisia pien- ja vaihtoehtolehtiä kuten Köynnös ja Komposti. Hän oli mukana myös rock-lehti Rumban perustamisessa.

-Jos politiikka ei olisi vienyt mukanaan, toimisin varmasti edelleen lehtialalla. Se oli erittäin antoisaa työtä, siinä tuli koettua myös yrittäjän arki ihan konkreettisesti.

Panttivangit vapaaksi

Politiikka kuitenkin vei nuoren miehen mukanaan. Hän meni vihreille eduskunnan ryhmäsihteeriksi vuonna 1983 ja 1987 lähti itse ehdokkaaksi. Hieman itselleenkin yllättäen hänet valittiin eduskuntaan ja mediamogulin ura vaihtui politiikkaan.

- Mainos -

-Poliittisen työn merkityksellisyys avautui minulle lopullisesti vuonna 1990. Olin silloin mukana kolmen kansanedustajan ryhmässä neuvottelemassa suomalaisia panttivankeja vapaaksi Irakissa. Tuo kokemus kirkasti minulle sen, että vaikeissakin kriiseissä neuvottelemalla voidaan saavuttaa hyvä lopputulos.

Lue myös: Pekka Haaviston kiireinen päivä Fuengirolassa – Tupa täynnä kaikkialla

Haaviston ura on melkoisen värikäs ja mittava. Hän on moninkertainen ministeri ja ollut mukana lukuisissa kansainvälisissä tehtävissä. Nyt hän on kolmatta kertaa ehdolla Suomen presidentiksi.

Vakava tunnelma

-Näissä vaaleissa on aivan toisenlainen tunnelma kuin kaksissa aiemmissa presidentin vaaleissa. Nyt vaalitilaisuuksissa vallitsee vakava tunnelma, kansalaiset kyselevät huolestuneina maailman tilanteesta. Kaikki karnevaalitunnelma loistaa poissaolollaan, nyt halutaan tietää, onko maailmalla toivoa paremmasta.

-Jos minut valitaan presidentiksi, tärkein viestini kansalle on, että aina on toivoa.

Haaviston mukaan nyt käynnissä olevan vaalikamppailun aikana erot ehdokkaiden välisissä presidentin tehtäviin liittyvissä poliittisissa kysymyksissä ovat todella pieniä.

-Nyt on kyse aidosti henkilövaalista. Kenelläkään ei ole tarjota mitään vaihtoehtoista Suomen linjaa. Näyttää siltä, että nyt etsitään presidentillistä hahmoa. Persoona ratkaisee nämä vaalit.

Kansa esittää presidenttiehdokkaille vakavia kysymyksiä.

Ehdokkaiden kesken on vallinnut hyvä ja asiallinen tunnelma. Vaalikeskusteluissa ulkopolitiikasta on oltu pitkälti samaa mieltä, eroja on etsitty politiikan ulkopuolelta.

- Mainos -

Lue Myös: Olli Rehn: Suomi tarvitsee runsaasti lisää maahanmuuttoa selvitäkseen

-Sellaista ystävällistä naljailua ehdokkaiden kesken on ollut. Se on ollut pelkästään hauskaa ja mukavaa.

Sadan vuoden yksinäisyys

-Viime viikonloppuna olimme kaikki ehdokkaat koolla Tampereen kirjamessuilla. Meiltä kysyttiin lempikirjailijoita ja kirjoja. Mika Waltari nousi siinä gallupissa presidenttiehdokkaiden ykkössuosikiksi.

Myös Haavisto nimesi Waltarin listalleen, mutta itselleen tärkeimmäksi kirjaksi hän nimesi Garcia Márquezin Sadan vuoden yksinäisyyden.

-Kirja teki minuun aikoinaan suuren vaikutuksen, siinä kuvattiin Latinalaisen Amerikan oloja hienosti. Kirjan innoittamana lähdin reissuun Kolumbiaan katselemaan niitä maisemia ja ympäristöjä, joita kirjassa kuvattiin. Tuolla matkalla tapasin nykyisen puolisoni Antonio Floresin. Siinä mielin Sadan vuoden yksinäisyys on minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä teos.

Pekka Haavisto Kukossa. Antonio Flores on juuri saapumassa väkijoukon läpi.

Kouluasioita

Haavisto vieraili lyhyellä visiitillään myös Aurinkorannikon suomalaisella koululla. Siellä hän joutui kovaan tenttiin, koululaiset olivat valmistelleet hänelle tiukkoja kysymyksiä.

-Yksi koululaisten kysymyksistä oli; ketä äänestäisin, jos en olisi itse ehdokkaana. Tuota kysymystä ei minulle ole aiemmin esitettykään. En osannut ihan suoraan vastata, mutta kerroin koululaisille sympatiseeraavani Hjallis Harkimoa. Hän on liikkeellä pienin taustajoukoin ja pitää johdonmukaisesti esillä kahta teemaa, taloutta ja koulutusta. Arvostan hänen rohkeuttaan.

Haavistolle kerrottiin kouluvierailun aikana myös koulun tilanteesta ja haasteista, jotka liittyvä oppilaaksiottoon.

-Kyllä Suomen kansalaisuuden pitää riittää pääsyvaatimukseksi suomalaiseen kouluun. En tunne tarkasti kaikkia taloudellisia ja muita seikkoja, mitä asiaan liittyy, mutta jos oppilas haluaa käydä suomalaista koulua, ja siihen on mahdollisuus, ei ole järkevää, että se estetään byrokraattisin perustein.

Haavisto oli oppilaiden tentattavana Aurinkorannikon suomalaisella koululla.

Haaviston vierailu Aurinkorannikolla oli menestyksekäs. Kaikki yleisötilaisuudet olivat tupaten täynnä ihmisiä.

-Olin positiivisesti yllättynyt, kuinka valveutuneita suomalaisia Aurinkorannikolla asuu. Kysymykset ja keskustelut eri tilaisuuksissa koululla, ravintoloissa ja Sofia-opistolla olivat mielenkiintoisia ja tarkkaan harkittuja.

Kuva: Pekka Haaviston puoliso Antonio Flores kulkee presidenttiehdokkaan mukana vaalikiertueilla.

Artikkelin kirjoittaja

Antti Pekkarinen
Mainos
Jatka lukemista
Sää
Mainos
Viikon kysymys

Milloin viimeksi olet hiihtänyt?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...