Kukas nyt sitten ottaa vastuun yhteiskunnasta, kun lähes kaikilla on kakat pöksyissä? Yhteiskuntavastuu on hyvinvointivaltion ja yritysten kesken jaettua vastuuta. Valtion tehtävänä on kantaa sosiaalista vastuuta ihmisistä ja heidän palveluistaan. Yrityksillä taas on vastuita ympäristön suhteen, mutta velvollisuuksiin ei kuulu esimerkiksi ihmisten ylimääräinen työllistäminen. Yritysten harjoittama hyväntekeväisyys ei ole sitä yhteiskuntavastuuta, koska sillä voidaan häivyttää mielistä epäeettistä liiketoimintaa.
Ensinnäkin tämä yhteiskuntavastuu tarkoittaa yritysten vapaaehtoista toimintaa. Kysymys on myös siitä miten yritys huomioi toimintansa vaikutukset yhteiskuntaan ja eri sidosryhmiin. Tietysti lakisääteiset asiat pitää huomioida.
Tässä globalisoituneessa maailmassa yritysten taloudellisen tuloksen teko on tärkeää ja kaikki ylimääräiset kustannukset on karsittava pois tasavertaisen kilpailun vuoksi. Yrityksen tärkein tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon tulosta ja ohjata yritystoiminta mahdollisimman kannattavaksi kaikissa olosuhteissa ja markkinatilanteissa.
Tavallisen pulliaisen yhteiskuntavastuu olisi mielestäni ottaa toinen ihminen huomioon läheltä tai kaukaa. Kaverin jättäminen on pakenemista vastuusta, aina on mahdollisuus jotenkin auttaa. Parasta yhteiskuntavastuuta on ohjata omaa jälkikasvuaan kestävän kehityksen tielle aivan alakouluista lähtien. Siinä ei kuitenkaan saa olla sijaa poliittisille, tai uskonnollisille mantroille.
Ihmisen pitäisi pystyä ajattelemaan mitä voisi tehdä yhteiskunnan hyväksi, eikä toisin päin. Tällaisen ajattelun häiriöksi on ollut aika ennen koronaa. Toivottavasti uusi arki tuo mukanaan muutoksen tuulet, vaikka pikkuisen se epäilyttää kun seuraa osan nuorison yhteiskuntavastuuta koronakriisissä.
Vesa Uusi-Kilponen
Loading ...
