Ihmisoikeuksia törkeästi polkeva Qatar kiillottaa julkikuvansa urheilun avulla. Maa sai vuoden 2022 jalkapallon MM-kisat lupaamalla komeat stadionit ja kaikella tavalla loistavat puitteet kisoille.
MM-järjestelyihin stadioneineen palaa satoja miljoonia. Vain tällaisella yksinvaltaisesti johdetulla maalla on mahdollisuuksia panostuksiin, jotka kisojen jälkeen jäävät lähes tuottamattomiksi.
Kilvenkiillotukseensa maa tarvitsee muun muassa tunnettuja ja suosittuja kasvoja. Yksi tällainen on Barcelonan entinen supertähti Xavi.
Hän toimii virallisena kisalähettiläänä. Lähettilään tehtäviin kuuluu myönteisen kuvan luominen paitsi kisoista myös kisojen isäntämaasta.
Xavi ampui pahasti yli muutama viikko sitten, kun hän julkisuudessa kehui Qatarin yhteiskuntajärjestelmää. Hän tunnusti, ettei maassa ole demokratiaa, mutta sen yhteiskunta toimii Xavin mukaan paremmin kuin Espanjan yhteiskunta.
Ex-jalkapallotähti kisalähettiläänä ei voi olla tietämättä ihmisoikeusloukkauksista, joihin jo stadionien rakentaminen tiiviisti liittyy.
Siirtotyöläiset paiskivat pitkää päivää täysin epäinhimillisissä ja vaarallisissa oloissa. Monet tilanteeseen tutustuneet ovat verranneet rakennustyöläisiä orjiin.
Kehnoista olosuhteista kertovat lukuisat työtapaturmat ja jopa useat sadat kuolemat, jotka liittyvät vahvasti jalkapalloon.
Suomen jalkapallofanien Kuninkaaksi nimittämä Jari Litmanen vieraili Qatarissa ja tutustui jalkapallo-olosuhteisiin. Hän kehui niitä ja vakuutti, että kisat saavat kaikin puolin loistavat puitteet.
Litmasen kommentit olivat nähtävissä MM-kisojen järjestelykomitean verkkosivuilla.
Kun Litmasen lausunnoista nousi kohu, hän korosti puhuneensa vain kisojen järjestelyistä ja olosuhteista, eikä puuttunut maan ihmisoikeusloukkauksiin tai demokratian puutteeseen.
Voiko olla niin, että urheilu ja kisat järjestävän maan yhteiskunnalliset ongelmat ovat kaksi eri asiaa, joita ei pidä yhdistää?
Qatarin tapauksessa MM-kisat ja maan ongelmat liittyvät kiinteästi toisiinsa. Jos stadioneja rakentavien siirtotyöläisten asemaa verrataan orjuuteen, ei yksikään ex-jalkapallotähti voi näitä kahta asiaa yhteen liittämättä sivuuttaa.
Esimerkiksi Jari Litmanen tiesi tarkalleen, miten ongelmallinen Qatarin tilanne on. Olosuhdekehut ilman viittauksia maan ongelmalliseen tilanteeseen eivät mene kohuitta läpi.
Alkuvuonna ammattilaisjalkapalloilija Riku Riski kieltäytyi maajoukkueen Qatarin leiristä eettisistä syistä. Ratkaisuaan hän perusteli maan kehnolla ihmisoikeustilanteella.
Ei kai Litmanen luullut selviävänsä lausunnoista ilman kritiikkiä ja jälkipuintia. Riskin tapaushan nousi vahvasti esiin paitsi Suomessa myös ulkomaisissa medioissa.
Jari Litmasta ei ole turhan nimitetty Kuninkaaksi. Hänellä on Suomen oloissa ainutlaatuiset jalkapallosaavutukset. Kaiken lisäksi häntä pidetään fiksuna ja sivistyneenä miehenä, jolle tunnusomaista oli sen kielen nopea oppiminen, missä hän kulloinkin pelasi.
Kuninkaan kruunuun on tullut paha särö, joka ei selittelemällä parane.
Tulee väkisinkin mieleen, että tällaiset urheilussa ansioituneet herrat tarvitsisivat mainemanagerin, joka huolehtisi siitä, ettei harhalaukauksia tulisi enää nurmikenttien ulkopuolella uran jälkeen.
Litti ja Xavi eivät suinkaan ole ainoita höynäytettyjä. Jääkiekkolegenda Jari Kurri nostettiin Jokerien pääomistajaksi puhumaan sen puolesta, miten seura on nyt suomalainen.
Todellisuudessa raha kiertää Harjavallassa bisnestä tekevän venäläisen tehtailijan kautta Venäjältä Suomeen. Putinin liigaksi nimitelty KHL tarvitsee länsimaisen joukkueen sarjan kilvenkiillotukseen. Muut länsimaat eivät ole liigassa joukkueellaan mukana.
Kurriin on Litmasen tavoin liitetty herrasmiesmäisyys ja harkitseva käytös. Nyt monet, jopa fanit, näkevät nämä legendat uudessa valossa.
Höynäytettyjä ja harkitsemattomia.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.