Suomalaiset kansanedustajaehdokkaat ovat yhä kasvavien vihapuheiden ja uhkausten kohteina.
Uutta on se, ettei enää vain kirjoitella somessa, vaan uhkaavaa käytöstä tapahtuu vaalikentillä. Jopa päällekarkauksia ja niiden yrityksiä on ollut useita.
Puoluetoimistot ja poliisit ohjeistavat nyt ehdokkaita varautumaan hyökkäyksiin ennalta. Eikä tilaisuuksiin pidä lähteä yksin, opastetaan.
Eli pitäisi olla jonkin sortin henkilökohtainen turvamies!
Suomi luokitellaan yhdeksi maailman turvallisimmista maista ja suomalaisia pidetään ääri maltillisina. Turuille ja toreille ei juuri lähdetä mieltä osoittamaan kuin äärimmäisissä tilanteissa, ja silloinkin pääasiassa järjestäytyneesti.
Jotain tämän ajan politiikan teosta kertoo perussuomalaisten vaalivideo, jossa kansan pettymys korruptoituneeseen valtaeliittiin ja tiedotusvälineisiin saa hirviön muodon. Hirviö kostaa väkivaltaisesti kansan puolesta.
Tämä on hyvin kaukana niistä vaalivideoista, joissa on ollut tapana tuoda esiin omia tavoitteita ilman muiden puolueiden arvostelemista.
Videota on puolusteltu fantasiaelokuvana, jonka tarkoitus on herättää.
Mihin se herättää? Osa äänestäjiä ehkä ymmärtää viestin herätyksenä äänestää. Entä ne turhautuneet ja vihaiset nuoret miehet, jotka jo nyt lähestyvät ehdokkaita uhkauksillaan?
Muun muassa Päivi Räsänen (kd.) kertoi rakennuttaneensa kotiinsa turvahuoneen mahdollisia hyökkääjiä vastaan.
Monet muutkin kansanedustajat ovat kertoneet tappouhkauksista. V- ja h-alkuisten nimittelyiden kohteeksi ovat joutuneet etenkin naiset.
Puheiden ja viestien kärjistyminen tai tappouhkauksien lähettely ei ole vain suomalaisten poliitikkojen riesana. Ilmiö on yleismaailmallinen.
Ilmiöön liittyy oleellisesti vastakkaisuuksien korostuminen. Olet meidän puolella tai meitä vastaan -ajattelu. Yhä tavallisempaa on myös puolitotuuksien ja suoranaisten valheiden esittäminen.
Faktantarkistajat eri puolilla maailmaa ovat ylityöllistettyjä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin julkisesti esittämistä puheista on löydetty tuhansia virheitä, suoranaisia valheita.
Muun muassa Venäjällä on esitetty ”uutisvideoita”, jossa näyttelijät kertovat tarinoita ukrainalaisten tekemistä kauheuksista. Tarinat ovat täysin fiktiivisiä, vailla minkäänlaista totuuspohjaa.
Aika yleinen käsitys vielä kymmenen vuotta sitten oli, että sosiaalisen median keskustelupalstat toimivat varaventtiileinä; päästellään ylimääräisiä vihahöyryjä pihalle. Niiden odotettiin toimivan jonkinlaisina terapiakanavina.
Käytäntö osoittaa tykkänään toista. Monet netin keskustelupalstat ovat osoittautuneet vihanlietsonnan kiihdyttämöiksi. Kun joku alkaa sometuksen jotain vastaan, toinen pistää paremmaksi, kunnes ylitetään jo sananvapauden rajat.
Sosiaalinen media on tuonut myös paljon hyvää ja helpottaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Ei olekaan välineen vika, jos jäljestä tulee rumaa.
Kyse on viime kädessä aina ihmisestä. Ihmisen vastuusta kunnioittaa eri mielipiteitä, arvostaa hyviä tapoja ja muistaa ihmisarvon jakamattomuus.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on 40 vuotta median palveluksessa toiminut lehdistöneuvos.
Loading ...
