Suomessa tehdään nyt jonkinlaista ohipuhumisen ja unohtamisen Suomen ennätystä.
Kun puhutaan verotuksen kireydestä, unohdetaan tyystin tuloryhmien erilainen verokohtelu, samoin aggressiivinen verosuunnittelu, veroparatiisimiljardit ja nykyverotuksen porsaanreiät.
Suomessa kireys koskee tuloverotusta ja lähinnä sen jyrkkää progressiota. Pienistä, kahden tuhannen eron kuukausipalkkatuloista maksetaan veroa runsaat kymmen prosenttia, neljän tonnin tuloista menee jo kolmannes veroihin, kymppitonnista kuussa 45 prosenttia ja kun tuo summa tuplataan, ollaan jo lähellä 60 prosenttia!
Ei tuossa juuri kiristämisen varaa ole, kuten valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi.
Kohtuuttomalta sen sijaan tuntuu se, että kun mennään yli miljoonan euron tuloluokkaan vuodessa, niin tilastojen mukaan veroprosentti on keskimäärin 32 prosenttia. Eli vähemmän kuin suomalaisella keskituloisella.
Tämä selittyy pääoma- ja osinkotuloilla. Etenkin parhaiten toimeentuleva kymmenes suomalaisista saa merkittävän osan tuloistaan kevyesti verotettuina pääoma- tai osinkotuloina.
Suomessa eriytettiin pääomatulot työ- ja eläketuloista 1990-luvun alussa Esko Ahon hallituskaudella. Käytännössä se merkitsi sitä, että kovemmin verotettuja palkkatuloja siirrettiin kevyemmin verotettuihin pääomatuloihin.
Samalla tulivat mukaan johtajien optiot, joita eri järjestelyjen kautta voitiin maksaa kevyesti verotettuina osinkotuloina.
Samalla alkoi voimakas tuloerojen kasvu Suomessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra on moneen kertaan maininnut, että Suomessa tasataan voimakkaasti tuloeroja verotuksella.
Näin on vain tuloverotuksen kohdalla. Pääomia nauttivien tulokertymä nousee omiin sfääreihinsä muihin tulonsaajiin nähden. Tulontasausta ei synny.
Vuodesta 1995 vuoteen 2021 suurimman tulonsaajakymmenyksen reaalitulot kasvoivat 103 prosenttia ja pienituloisimman kymmenyksen 31 prosenttia.
On ekonomisten ja tutkimuslaitosten tehtävä arvioida, miten järkevää nykyinen eriytetty verokohtelu on ja voidaanko suuria, yli miljoonan pääomatuloja verottaa enemmän tai tilkitä osinkoverotuksen porsaanreikiä.
Muun muassa keskuskauppakamari ehdottaa holding-yhtiöiden avulla tehtävän listaamattomien yritysten verosuunnittelun tilkitsemistä. Samaa mieltä ovat myös monet ekonomistit ja peräävät osinkoverotuksen kokonaisremonttia.
Nykyisin on mahdollista muun muassa holding-yhtiön avulla keinotekoisesti paisuttaa yhtiön nettovarallisuutta ja nostaa enemmän huojennettuja osinkotuloja. Nykyisin, jos nettovarallisuutta on riittävästi, voi yrityksestä nostaa 150 000 euroa vuodessa verottomasti.
Yhtään puheenvuoroa sen paremmin hallitus kuin oppositiokaan eivät taas käytä siihen, miten suomalaisyhtiöiden veroparatiiseissa kertyneistä neljän miljardin voitoista jää Suomen valtiolta saamatta noin 800 miljoonan euron verotulot.
Tällainen tulokertymä paljastuu kansainvälisen toimittajayhteisön keräämistä tiedoista.
Kyse ei ole suoraan mistään rikollisesta toiminnasta. On kuitenkin vaara, että veroparatiisien kautta sijoitetaan rahastoihin, joiden toiminta ei kaikissa tapauksissa kestä päivänvaloa.
En väitä, että osaisin sanoa, miten kaikissa edellä mainituissa tapauksissa olisi järkevintä ja Suomen kannalta tuloksekkainta toimia. Siitä olen kuitenkin varma, että epäoikeudenmukaisilta tuntuvat veroratkaisut rapauttavat suomalaisten veronmaksajien tuntemusta yhteisessä veneessä olemisesta ja siitä, että kaikki osallistuvat velkalaivan kääntämiseen. Se taakka jää vähäosaisten harteille.
Loading ...
