Hallitustunnustelija Petteri Orpo sai kalkkiviivoilla sovun maahanmuutosta.
Isoin kysymys on kuuden miljardin julkisen talouden sopeutus. Kaksi miljardia pitäisi tulla työllisyyden noususta. Neljä miljardia jää sopeutettavaksi menoja karsimalla ja veroja korottamalla.
Alkuviikosta kokoomuksen esitys verovähennysoikeuden poistosta sai valtiovarainministeriöltä alustavan myönteisen vastauksen.
Poisto koskisi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja, jotka laissa määritellään tulonhankkimismenoiksi. Hämmennystä työntekijäjärjestöissä on herättänyt se, ettei ministeriö suosita työnantajien etujärjestöille maksamien jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista.
Verovähennysoikeutta pidetään tulkinnanvaraisena ja vähennysoikeus voidaan katsoa myös verotueksi. Siitä ei toistaiseksi ole selvyyttä, miksi työnantajien ja työntekijöiden maksamia jäsenmaksuja etujärjestöille voidaan tulkinta eri tavalla.
Työntekijöiden keskusjärjestöissä esitystä pidetään ideologisena. Verotuloja ratkaisu toisi lisää 250 miljoonaa euroa.
Työmarkkinajärjestöjen sijoitustuottojen verottamista on vaadittu jo usean vuoden. Erityisesti asuntojen vuokraukseen keskittyneen Kojomon tuottojen verottomuutta on vaadittu poistettavaksi.
Erityisesti asiaa on pitänyt esillä Liike Nytin puheenjohtaja Hjallis Harkimo. Harkimolta ja monelta muulta verottomuuden poistoa vaatineelta on unohtunut se, ettei lakia voida tehdä vain Kojomoa koskevaksi. Verollisiksi tulisivat muutkin yleishyödylliset yhteisöt.
Verottomuus poistuisi myös puolueilta, kuten kaikilta yleishyödyllisiltä säätiöiltä ja yleishyödyllisiltä yhteisöiltä.
Muun muassa keskustan nuorisojärjestöllä on paljon vastaavaa vuokraustoimintaa kuin Kojomolla. Ihan omaan luokkaansa kuuluu suomenruotsalaiset säätiöt, joita on kymmenkunta. Tunnetuin on Konstsamfundet, joka tukee muun muassa ruotsikielisiä julkaisuja, ruotsikielisten asemaa ja on lähellä ruotsalaista kansanpuoluetta.
Myös varakkaat yritykset ovat perustaneet säätiöitä tukeakseen kulttuuria ja muuta yleishyödyllistä toimintaa.
Viime hallituskaudella SDP esitti sekä ammattiliittojen että säätiöiden sijoitustuottojen verottamista. Rkp vastusti jyrkästi esitystä ja sai tukea keskustalta. Molemmille puolueille säätöiden taustatuki on äärimmäisen tärkeää.
Jos edellä mainittujen yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden verottomuus poistettaisiin, kertyisi veroja varovaisestikin arvioiden satoja tuhansia euroja. Samalla merkittävä yleishyödyllinen toiminta supistuisi merkittävästi tuen vähetessä.
Tässä on vain muutama esimerkki siitä, miten vaikeaa menojen karsinta on ilman kiivasta vastustusta ja haittoja, joita kiistatta syntyy.
Hallitusneuvottelijoiden onkin joka mutkassa mietittävä haittojen ja hyötyjen suhdetta. Ihan oma maailmansa on tukiverkkojen perkaaminen. Kasvattaako muiden tukien leikkaaminen viimesijaisten tukien menoja vastaavasti.
Miten taas välillisten verojen nosto heikentää kulutuskysyntää, sitä kautta työllisyyttä ja kasvavatko verotulot lopulta, kun kulutus vähenee.
Esimerkiksi alkoholiveron nosto kasvattaa matkustajatuontia.
Kantona hallituksen muodostajien kaskessa on myös menojen kasvu sosiaali- ja hoivapuolella kansalaisten vanhentuessa.
Petteri Orpoa ja kumppaneita ei käy kateeksi.
Loading ...
