On Suomen uuden hallituksen kokoonpano millainen tahansa, sen taivalta voi jo nyt nimittää tuskien tieksi.
Julkista taloutta pitää tasapainottaa samalla, kun menot kasvavat väkisinkin.
Vaaliväittelyissä kuultiin ja vaalien jälkeisissä keskusteluissa kuullaan yhä poliitikkojen suista löysiä heittoja säästömahdollisuuksista ja siitä, miten tekijäpulan avuksi otetaan ulkomaista työvoimaa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan Suomi tarvitsee joka vuosi 44.000 ulkomailta tulevaa tekijää. Tekijöitä kaivataan niin insinööritasolle kuin duunariammatteihin ja hoiva- sekä hoitosektorille.
Suomi köröttelee auttamatta jälkijunassa. Saksa, Iso-Britannia ja muut Pohjoismaat ovat jo vuosikymmeniä kehittäneet hankintaverkostojaan ympäri maailman. Kaiken lisäksi nämä maat ovat joustavoittaneet hakuprosesseja niin, ettei työlupia tarvitse odottaa kuukausia.
Tulijat toivotetaan tervetulleiksi, kielikoulutus aloitetaan heti samoin kuin uuteen maahan sopeutuminen.
Meillä harataan tarveharkinnan poistoa vastaan ja erityisesti perussuomalaiset haluavat tulorajaksi 3000 euroa kuukaudessa. Käytännössä tuloraja merkitsisi sitä, ettei duunariammatteihin tai hoitoalalle voisi EU:n ulkopuolelta tulla lainkaan.
On hyvä ajatus, että ensin pitäisi työllistää suomalaiset. Heitä ei riitä, vaikka kaikki laarin pohjat kaluttaisiin.
Pitää muistaa, että noin kaksi kolmasosaa suomalaisista työttömistä työllistyy puolen vuoden sisällä. Tästä joukosta osa on lomautettuja, jotka palaavat työhön ja kausityöttömiä, joilla tulee vuosittain muutaman kuukauden tauko työstä.
On myös työpaikan vaihtajia.
Tämän porukan työllistäminen nykyistä nopeammin on vaikea tehtävä. Jos töihin patistetaan ne, jotka nyt kitkuttelevat ansiopäivärahalla loppuun asti, kutistuu joukko pieneksi. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan viimeisellä viikolla työllistyy 2300 henkeä.
Tutkija Ilkka Kaukoranta pitää ansiosidonnaisen työttömyysturvan päättymistä vähäisenä työllistymisen ja julkisen talouden kannalta.
Suomessa on puhuttu paljon kannustinloukuista. Niitä on, mutta niiden vähentämisellä on olematon vaikutus siihen, että avoimet työpaikat täyttyisivät merkittävässä määrin.
Suurimmat ongelma suomalaisten työllistymisessä ovat alueelliset erot. Asuinpaikalla ei ole töitä ja muuttoa työn perässä vaikeuttaa se, ettei omaa asuntoa maaseudulla saa kaupaksi tai edes vuokralle. Kahden asunnon kuluja ja elämistä ei ole mahdollisuus maksaa duunaripalkalla.
Myös osaamisen kohtaamattomuus ja osatyökykyisyys haittaavat suomalaisten työllistymistä.
Niin työvoimapulan kuin julkisen talouden ongelmien ratkaiseminen vaatii huippusuoristusta.
Kun edellä mainittuihin vaikeuksiin lisätään vielä se, että rahaa kuluu enenevässä määrin vanhusten hoivaan, puolustukseen, opetukseen, tuotekehitykseen ja tutkimustoimintaan sekä vihreään siirtymään, niin vaikeusaste vain kasvaa.
Hallitustunnustelija Petteri Orpo on puhunut indeksien jäädytyksestä. Jostainhan on pakko nipistää. Kansalaisten kohdalla nuo jäädytykset merkitsevät monien sosiaalisten tukimuotojen jäädytystä.
Kun tukia jäädytetään, niin toimeentulotuen ja asumistuen menot kasvavat. Ne kun on sidottu käteen jääviin tuloihin.
Loading ...
