Viime vuosi oli Tapani Saarentolan elämässä tavallaan merkkivuosi. Silloin tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä kun golf astui hänen elämäänsä.
– Kaikki alkoi vuonna 1988, kun Vierumäelle tuli golfkenttä. Se avattiin aivan viereemme, range oli vain parikymmentä metriä asunnostamme. Kaverini lupasi lahjoittaa mailat, jos aloitan lajin harrastamisen. Sain häneltä sellaiset ikivanhat mailat, ja niillä minä sitten aloitin vuonna -88, Tapani Saarentola muistelee.
Varsin nopeasti uudesta harrastuksesta tuli myös uusi ammatti. Jo seuraavana vuonna, 1989, Saarentola aloitti golfin opettamisen.
– Olin ollut Vierumäen urheiluopistolla tennisopettajana jo monta vuotta. Kun siellä sitten aloitettiin golfin opettaminen, niin tarvittiin opettajia. Niinpä meitä siirtyi tenniksestä muutama opettaja golfin puolelle vetämään kursseja.
Kun Suomessa pian tämän jälkeen alettiin virallisesti kouluttaa golfin valmentajatutkintoja, oli Saarentola mukana ensimmäisellä vuosikurssilla 90-91. Valmistumisestaan, eli vuodesta 1991 asti Saarentola on ollut PGA:n (Profesional Golg Association) jäsen.
Työtilaisuus toi Espanjaan
Tapani Saarentolalla ja hänen perheellään alkaa tänä syksynä Aurinkorannikolla yhteensä 14. vuosi. Näistä vuosista kolme osui 90-luvun loppuun, ja nyt on meneillään yhdestoista vuosi yhteen soittoon.
– Itse asiassa ensimmäiset kokemukset Aurinkorannikosta ja Fuengirolasta ovat jo 70-luvulla. Kilpailin silloin nuorena yleisurheilussa ja kävimme täällä leireilemässä, kuten siihen aikaan monet urheilijat tekivät, kertaa Saarentola, joka vuonna -77 voitti 10-ottelun nuorten suomenmestaruuden silloisella suomenennätystuloksella.
Silloin Fuengirolassa käytiin kuitenkin matkalaukkujen, ei muuttolaatikoiden kanssa. Pysyvämpi kokeilu oli vuorossa 90-luvun puolivälissä. Vuosien 93 – 96 talvet Saarentola perheineen vietti Fuengirolassa. Silloin hänellä ei kuitenkaan ollut mitään varsinaista työpaikkaa, vaan kyse oli enemmänkin harratelusta.
Lopulta pysyvämpi muutto Aurinkorannikolle oli ajankohtainen vuonna 2009. Eteen avautui tilaisuus, josta oli vaikea kieltäytyä.
– Silloinen golfhallituksen puheenjohtaja Antti Peltoniemi laittoi minulle viestin, että Lauro Golfiin haetaan suomalaista prota. Tilaisuus sattui meidän elämäntilanteeseemme niin hyvin, että muutimme tänne koko perhe, kun pääsin saman tien Lauroon töihin, ja siellä olen edelleen.
Suomalaisen golfopettajan työllistyminen espanjalaiseen golfkeskukseen ei ajatuksena tunnu välttämättä helpoimmalta mahdollisuudelta, mutta todellisuudessa Saarentolan tie oli varsin mutkaton.
– Laurossa range oli ulkoistettu, ja sillä oli englantilainen pitäjä. Hänellä oli jo espanjalainen pro töissä ja nyt hän halusi lisäksi suomalaisen pron. Tämän englantilaisen kanssa juttelimme siinä tunnin verran, jonka jälkeen hän totesi, että milloin voit aloittaa.
Kymmenen vuoden aikana Saarentola kokee päässeensä Lauron sisäpiiriin.
– Lauro golf on tietynlainen perheyhteisö. Se on suvun hallitsema ja omistama. Näiden kymmenen vuoden aikana olen päässyt mukaan siihen ydinperheeseen ja sen suhteen kaikki on kunnossa.
Tapani Saarentolan ansiosta Lauron golfkenttä on saanut paljon näkyvyyttä suomalaisessa golfyhteisössä niin Aurinkorannikolla kuin Suomessakin. Tämä näkyy luonnollisesti asiakasmäärissä, joten omistajat ovat syystäkin tyytyväisiä suomalaiseen opettajaansa.
Harrastajien lisäksi Saarentolan solmimien sopimusten kautta esimerkiksi suomalaiset golfjuniorit, ja nyttemmin kaikkien suomen seurojen kilpapelaajat, saavat pelata Laurossa edullisemmin. Lisäksi Saarentolan pyörittämän FugeTeamin kautta Laurossa käy joka talvi 60-90 junioria, ammattilaista ja harrastajaa harjoittelemassa.
Ne pienet erot
Vaikka Tapani Saarentola asuu ja työskentelee suurimman osan vuodesta Aurinkoranniikolla, niin tiukka kosketus myös Suomeen ja suomalaiseen golfiin on säilynyt. Kesäisin neljän kuukauden ajan Saarentola opettaa Nurmijärvellä. Hän on siis varmasti oikea mies arvioimaan eroja suomalaisen ja espanjalaisen golfperheen välillä.
– Suomessa klubikulttuuri on vahvempi. Se on ihan luonnollista, koska Suomessa ollaan osakkeenomistajia ja jäseniä, kun taas täällä on paljon pelaajia jotka eivät ole jäseniä, vaan tulevat esimerkiksi puoleksi vuodeksi tai vuodeksi ja vaihtuvuus on isompi, Saarentola perustelee.
– Täällä pelaajat ryhmäytyvät enemmän kansalaisuuksien mukaan. Esimerkiksi Laurossa pelaa paljon tanskalaisia, ja he järjestävät sillä porukalla tapahtumia. Samoin tekevät suomalaiset.
– Opettajan työ on kutsumusammatti. Olen 83-vuoden jälkeen aina opettanut jotakin: koulussa, tennistä, ja golfia nyt 30 vuotta. Oppilaan edistyminen ja tiedon jakaminen ovat ne asiat jotka edelleen innostavat.
Kuka?
- Tapani Saarentola
- 61 vuotias
- Kotoisin Karstulasta
- 14. vuosi Aurinkorannikolla alkaa
- Vaimo ja viisi lasta
- Perheen ainoa golfari
Janne Leipijärvi