Isokulkuekehrääjän (espanjaksi prosecionaria) toukat ovat jokakeväinen vitsaus lämpimissä Välimeren maissa ja etenkin rannikkoseuduilla.
Isokulkuekehrääjiä (thaumetopoea pityocampa) nähdään yleisimmin helmi–huhtikuussa, kun ilman lämpötila on noin 20 astetta. Rannikolla usein jo aiemminkin, jos kelit ovat leutoja.
Niin on käynyt tänäkin vuonna: näitä hauskan näköisiä, mutta vaarallisia karvatoukkajonoja on bongattu Espanjan Aurinkorannikolla tammikuun alussa.
Yksi suomalainen havaitsi toukkajonon Mijasista jo tammikuun alkupäivinä.
Toukat laskeutuvat pinjamännyistä alas
Kyse on pinjamännyissä kasvavista yöperhosen toukista.
Aikuinen perhonen elää vain päivän, jolloin se pariutuu ja munii munansa pinjamännyn oksistoon. Kuoriutuneet toukat tekevät pumpulimaisen pesän oksiston latvoihin ja talvehtivat pesässä. Ne ovat aktiivisia koko talven ajan ja syövät männynneulasia kasvaen täyteen mittaansa.
Ilmojen lämmettyä ne laskeutuvat puusta ja liikkuvat maassa pitkinä kulkueina toisissaan kiinni. Yhdessä letkassa voi olla kymmeniä, jopa satoja toukkia.
Toukat kaivautuvat maan sisään, jossa ne lopulta muuntautuvat perhoseksi.
Toukka puolustautuu sinkauttamalla ilmaan myrkyllisiä poltinkarvojaan. Poltinkarvat ovat näkymättömän pieniä ja niissä on väkäsiä, joiden avulla ne tarttuvat kudoksiin ja limakalvoihin.
Poltinkarvoja voi myös liikkua ilmassa tuulen mukana.
Myrkylliset poltinkarvat aiheuttavat allergisia reaktioita ihmiselle
Ihmiselle karvat aiheuttavat allergisia reaktioita, kuten näppylöitä ja polttavaa ihottumaa. Aikuiselle poltinkarvojen aiheuttamat reaktiot ovat harvoin hengenvaarallisia, mutta ne voivat kestää kauan ja olla kivuliaita.
Lapselle tai eläimelle nämä voivat olla hengenvaarallisia.
Lue myös: Vaarallisten toukkien kimppuun käydään ennaltaehkäisevästi
Koiran kieli voi syöpyä
Toukkaletkat voivat olla niin hauskan näköisiä, että etenkin pienten lasten ja koirien tekisi mieli leikkiä tai ainakin tarkastella hieman lähemmin. Viisainta on kuitenkin olla tekemättä kumpaakaan, sillä söpöt pallukat sisältävät vaarallista myrkkyä.
Toukkajonojen päälle ei kannata astua kengät jalassakaan eikä missään nimessä koskea niihin.
Jos esimerkiksi koira koskee ötökkäletkaa käpälillään, toukkien myrkky aiheuttaa käpälissä ensin kovaa kirvelyä, jota koira yrittää lievittää nuolemalla. Siten myrkky kulkeutuu edelleen eläimen elimistöön.
Myrkky aiheuttaa voimakkaita allergian tyyppisiä paikallisreaktioita sekä ankaria kipuja ja voi lisäksi aiheuttaa suuhun vakavia vaurioita syövyttäen esimerkiksi koiran kielestä osan pois.
Ensiapuna huuhtele koiran kuonoa runsaalla vedellä
Selkeitä oireita vahingon tapahduttua ovat koiran levottomuus, runsas kuolaaminen, kielen tai huulten turpoaminen ja kuume. Usein eläin yrittää itse raapia suun seutua. Lemmikki on vietävä mahdollisimman nopeasti eläinlääkärille, sillä poltinkarvojen kosketuksesta voi seurata kuolio tai jopa tukehtumiskuolema.
Ensiapuna voi kokeilla suun ja kuonon alueen huuhtomista vedellä. Samalla kannattaa suojella omia sormia esimerkiksi kumihansikkailla.
Kissatkin ovat myrkylle alttiita, mutta ne osaavat yleensä itse varoa toukkia ja joutuvat vain harvoin myrkytyksen uhreiksi.
Toukkajonoja voi nähdä myös kaupungin puistoissa
Lääkärissäkäynti on aina suositeltavaa, jos olet joutunut kosketuksiin toukan kanssa.
Maaseudun ja havumetsien lisäksi isokulkuekehrääjän toukkia esiintyy myös kaupunkien puistoissa ja puutarhoissa.
Jos havaitset toukkia omalla pihalla tai julkisilla viheralueilla, niistä on syytä tehdä ilmoitus paikallisille viranomaisille, kuten poliisille tai kaupungintalolle.
Vaarallisuutensa ohella toukilla on myös rooli ympäristönsä biologisessa prosessissa. Se voi toisaalta aiheuttaa suuria tuhoja pinjametsistölle, mutta myös kiihdyttää neulasten hajoamisprosessia. Toukka on tärkeä ravintolähde joillekin lintulajeille.
Andalusiassa toukkien kimppuun on käyty viime vuoden lopulla 2023 lentokoneilla, joista on suihkutettu biologista liuosta myrkkytoukkien hävittämiseksi. Toukkia on tuhottu loka- ja marraskuun aikana yhteensä 28 000 hehtaarin alueelta.