Suomessa väännetään nyt tiukasti työehdoista. Työnantaja- ja työntekijäpuolen näkemykset ovat monin paikoin pahasti ristiriidassa.
Yksi kanto kaskessa on kilpailukykysopimus, jonka työntekijäpuoli tulkitsee väliaikaiseksi ratkaisuksi ja työnantajat toistaiseksi voimassa olevaksi.
Kilpailukykysopimuksessa työaikaa lisättiin 24 tuntia ilman lisäpalkkaa.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) on ehdottanut, että nuo tunnit voitaisiin käyttää työntekijöiden koulutukseen. Kumpikaan työmarkkinaosapuoli ei lämpene ajatukselle.
Viime palkkakierroksella syntyi kuin vahingossa Suomen malli. Siinä vientiliitot avaavat pään ja määrittelevät korotustason.
Tästä yritettiin ihan sopimuksella sopia, mutta se ei onnistunut. Käytännössä kuitenkin sopimuskierroksen avanneitten vientiliittojen sopimus määritteli aika tarkkaan muidenkin alojen korotukset.
Nyt Suomen mallia haastetaan ihan tosissaan. Julkisten alojen työntekijät hakevat kompensaatiota sille, että heidän työehtoja heikennettiin muun muassa lomapalkkakorvauksia leikkaamalla.
Nyt julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan julkisen alan liitot vaativat prosentin puolitoista sen päälle, mikä on keskimääräinen korotustaso.
Valtioneuvostossa seurataan huolestuneina Suomen talouden ja työmarkkinoiden erisuuntaista kulkua. Samalla, kun vaaditaan kompensaatioita kikystä ja matalista korotuksista, maailmantalous takkuaa. Vaikutukset Suomen teollisuuteen ovat jo nähtävissä. Tilauskirjat ohenevat ja monien yritysten tulokset laskevat jopa dramaattisesti.
Muun muassa Nokian pörssikurssi putosi neljänneksen, Stora Enson ja Wärtsilän tulokset romahtivat.
Suomen talouden pientä kasvua pitää yllä kotimainen kysyntä. Kuluttajat uskaltavat yhä ostaa ja investoida. Jopa asuntokauppa on monilla paikkakunnilla kääntynyt uudelleen kasvuun matalien korkojen siivittämänä.
Julkinen talous on vahvasti sidoksissa siihen, miten kokonaistaloudella menee. Rinteen hallituksen laskelmat perustuvat 60.000 uuteen työpaikkaan vaalikauden aikana ja työllisyysasteen nousuun 75 prosenttiin.
Nyt valtio ottaa lisää velkaa kaksi miljardia euroa, mutta hallitus lupaa valtiontalouden tasapainottuvan vaalikauden loppuun mennessä.
Suomen velkataakka ylittää sata miljardia euroa. Jos velkaantuminen jatkuu vaalikauden jälkeenkin nykytasolla, Suomi ei kykene täyttämään EU:n tavoitetasoa velkaantumisessa. Julkinen velka ei saa ylittää 60 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Suomen talouden kehitystä seurataan tarkkaan EU-tasolla. Rinteen hallitus sai jo paimenkirjeen, jossa kiinnitettiin huomiota velkaantumiseen ja julkisten kulujen kasvuun.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus pysäytti velan kasvun, ja maailmantalouden vetämänä se kykeni vaikuttamaan merkittävästi 140 000 uuden työpaikan syntyyn. EU-tasolla katsotaan tiukan taloudenpidon nyt muuttuneen.
Tosin pitää muistaa myös pääomamarkkinoiden muutos. Suomi saa uutta lainaa jopa miinuskorolla eli tienaa jokaisesta velan lisämiljardista kymmeniä miljoonia!
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.