Suomessa ajettiin pitkään palkkaratkaisua, jossa vientialat määrittelisivät korotustason, jonka yli yhdenkään alan ei pidä mennä.
Työntekijäliitot eivät tätä virallisesti hyväksyneet, mutta käytännössä se toimi. Puhuttiin Suomen mallista, joka tosin oli kopio Ruotsista.
Nyt on kulunut muutama vuosi, eikä kukaan puhu Suomen mallista. Ei edes Elinkeinoelämän keskusliitto.
EK:n tavoite on sama kuin Metsäteollisuus ry:llä. Se haluaa siirtyä yrityskohtaiseen ja paikalliseen sopimiseen.
Suomessa astutaan nyt tuntemattomalle tielle. Julkisella puolella hoivaväki huutaa reippaitten kuoppakorotusten perään. Työvoimapula taas lähes alalla kuin alalla luo ihan uudenlaisen tilanteen. On suuri vaara, ettei edes sovituissa korotuksissa pysytä, vaan palkat liukuvat ylöspäin. Etenkin osaavasta väestä on kova pula. Kun ei ole verokompensaatiota työkalupakissa eikä juuri muitakaan korotusmalttia lisääviä elementtejä, voidaan syksyyn mittaan nähdä palkkavedätyksiä, johon työnantajien on pakko ainakin joillain aloilla ja joissain yrityksissä vastata.
Pellervon taloustutkimuslaitos ennustaa palkkojen nousevan ensi vuonna jopa neljän prosentin vauhtia. Vastaavia korotuksia ei ole nähty vuosikymmeneen. Syiksi PTT mainitsee juuri työvoimapulan ja talouden ripeän kasvun.
PTT korjaa taas kerran ennusteitaan ylöspäin. Näin ovat tehneet muutkin ennustelaitokset ja pankkien ekonomistit. Tänä vuonna PTT ennustaa talouskasvuksi 3,5 ja ensi vuodeksi 4 prosenttia.
Kun muistetaan, että palvelualoilta poistuvat rajoitukset marraskuussa ja päätetyt investoinnit ovat vasta käynnistymässä, ennusteita joudutaan ehkä vieläkin nostamaan.
Suomen talouden pikakiihdytys on ollut nopeampaa kuin oikeastaan kukaan osasi odottaa. Kehitys näkyy myös työllisyydessä. Vuoden 2019 taso ylitetään jo 40 000 työllisellä. Pitää muistaa myös palvelujen tilanne. Ne lähtevät takamatkalta tilanteeseen ja väen tarve kasvaa nyt kaikkein voimakkaimmin.
Jos ennusteet toteutuvat, Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen lähtee laskuun jo ensi vuonna ja on 66 prosenttia, kun se viime vuonna oli 70 prosenttia.
Työllisyysaste taas lähenee jo 73 prosenttia. Näin korkeaa lukua ei ole nähty vuosikymmeniin!
Mistään auvoisesta tilanteesta ei Suomen kohdalla ole kyse. Kansa ikääntyy Euroopan nopeinta tahtia. Eläkeläisten ja sen myötä hoivan määrän kasvu paisuttaa julkisia menoja ja työllisten määrä vähenee koko ajan suhteessa huollettaviin.
Eikä pitkän aikavälin ennuste lupaa sellaista kasvua, joka hoitaisi velan. Vaaditaan myös ikäviä päätöksiä ja tuottavuuden nostoa kaikilla aloilla, jotta velka pysyy hallituissa rajoissa.
Puhutaan myös rakenteellisista uudistuksista muun muassa palkanmuodostuksessa. Ne tulevat enemmänkin sivutuotteena, jos Suomessa löydetään laaja yhteinen näkemys, ei vain tavoitteista, vaan myös keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi. Sanelun sijaan sopua, vaikka se vaatii vahvoja istumalihaksia ja pitkää pinnaa.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.
Loading ...
