Usein puhumme masennuksesta ja alakuloisuudesta vain mielen sisäisinä asioina, joita tulisi käsitellä ajatuksen ja terapian keinoin. Harvemmin muistamme sitä, että mieli ei elä irrallaan kehosta. Me olemme kokonaisuuksia. Liikkumattomuus voi hiipiä elämään pikkuhiljaa ja samalla hiipii myös alakulo.
Useimmat meistä tietävät sen tunteen kun työpäivän jälkeen tekee mieli vain rojahtaa sohvalle. Mitä pidempään makaat, sen vaikeampi sieltä on enää nousta ylös. Mieli sekä keho tuntuu väsyneeltä. Tästä muodostuu pikkuhiljaa kehä, josta on vaikea enää irtaantua.
Ei ole välttämätöntä hankkia salikorttia tai aloittaa juoksuharrastusta. Tärkeintä on arkiliikunta; kävele portaat hissin sijasta tai mitäpä jos valitsisit pyöräillä tänään töihin auton sijasta. Nykypäivänä fyysisten töiden vähennyttyä ja istumatyön lisäännyttyä meidän arkiaktiivisuutemme on laskenut huimasti. Työn luonteeseen emme välttämättä voi vaikuttaa, mutta voimme valita aktiivisemman vapaa-ajan.
Liikunta vahvistaa mielenterveyttä. Sen avulla mm. stressinhallinta ja kognitiiviset toimintomme paranevat. Nukahtaminen helpottuu sekä unenlaatu kohenee. Minäpystyvyys ja hallinnan tunne lisääntyvät sekä vagushermon toiminta tasapainottuu. Näillä kaikilla on vaikutus myös mielemme hyvinvointiin.
Liikkumisen tulee sopia sinun arkeesi ja olla arvojesi mukaista. Keskeisintä olisi pitää kynnys sopivan matalana liikunnan aloittamiseen, erityisesti pitkän liikuntatauon jälkeen. Tärkeintä on että valitset sinua miellyttävät tavat liikkua jotka tuottavat myönteisiä tunteita ja kokemuksia.
Mielenterveyden kriisin aikana ei riitä, että keskitymme vain puhumiseen. Me tarvitsemme liikettä. Olet varmasti huomannut kuinka mielesi piristyy ja saat lisää energiaa jo pienen kävelynkin jälkeen.
Hyvinvointisi on lopulta sinun käsissäsi. Pienillä liikunnallisilla teoilla pitkin päivää nostatat varmasti energiatasojasi sekä kirkastat ajatuksiasi.
Riina Leppäkangas/Personal Trainer ja psyykkinen valmentaja
Loading ...
