Suomessa oli pitkään vakiintunut poliittinen tilanne. Oli kolme suurta: keskusta, kokoomus ja SDP.
Vaikka ne nytkin vievät gallupeissa kärkipaikat, asema on kaikkea muuta, muttei vakaa.
Jo kaksissa viime vaaleissa perussuomalaiset on rikkonut rintaman, ja kärkikolmikon kannatus jää entisaikojen lukemista.
Nyt kun perussuomalaiset hajosi, monet tekivät sen äkkipikaisen johtopäätöksen, että poliittinen populismi kuihtuu Suomessa marginaaliin. Viimeaikaiset mielipidemittaukset osoittavat kuitenkin vallan toista. Puolue kulkee jo aivan keskustan ja vihreiden kannoilla.
Pitää muistaa sekin, että perusuomalaisiin suhtaudutaan kuin aikoinaan SKDL:ään. Puolue sai jatkuvasti korkeampia kannatuslukuja itse vaaleissa kuin gallupeissa. Ei oikein kehdattu sanoa kannattavansa kommunisteja.
Perussuomalaisuudellakaan ei elämöidä. Puolueen kannatus voi olla vaaleissa yllättävän korkea. Vaikka Fuengirola.fi -lehden nettikyselyllä ei olekaan tieteellistä tarkkuutta, näyttää se jonkinlaista suuntaa. Viikosta toiseen perussuomalaiset on kyselyssä kärkipaikalla.
Vaalitulosten ennustettavuus heikentyy koko ajan. Nyt jo nelisenkymmentä prosenttia kyselyihin vastanneista ilmoittaa, ettei ole päättänyt mitä puoluetta, saati ehdokasta äänestää.
Tämä tuo vaaleihin melkoisen yllätysmomentin. Juuri perussuomalaiset on ryhmä, jonka tulos yllättää todennäköisimmin puoleen tai toiseen. Menestys riippuu paljolti vaali-innostuksesta. Puolueella on paljon satunnaisia äänestäjiä. Niitä, jotka voivat innostua uurnille jostain yksittäisestä asiasta tai jäädä sitten vaalipäivänä kotiin, kun tällaista täkyä ei ole.
Perussuomalaisista irronnut sinisten ryhmä ei saa nousevia virtauksia siipiensä alle. Jonkinlaisesta luovuttamisesta tai uskon puutteesta kertoo se, että Timo Soini ilmoitti jättävänsä eduskuntaehdokkuuden.
Soinin suosio suli puolue-eroon, mutta ettei edes ehdolle… Viestinä se kertoo enemmän, kun vain yhden ehdokkaan luopumisesta.
Länsimaisen demokratian vankin tukipylväs löytyy äänestysinnosta. Se on kansalaisten kannanotto järjestelmään. Valitettavasti tuo kannanotto näyttää laskusuuntausta.
Kaikki toimet, jotka innostusta lisäävät, ovat tervetulleita. Liike Nytin yritys aktivoida kansalaisia yhteiskunnallisiin asioihin nettikyselyillä pitää ottaa avosylin vastaan. Myös perussuomalaisten ilmaantuminen poliittiselle kartalle aktivoi äänestämisen jättänyttä väkeä.
Liike Nyt:n uudet tavat tehdä politiikkaa vaikuttavat myös vanhojen puolueiden toimintamalleihin. Esimerkiksi demareilla on jo sovellus, josta pääsee antamaan mielipiteensä.
Ajan kysymys on, milloin jokaisella puolueella on oma kansalaissovelluksensa, joka alentaa merkittävästi kynnystä oman mielipiteen antamiseen suoraan puolueen johdolle.
Vielä tänä päivänä netin käyttö rajaa ihmisiä. Voidaan jopa sanoa sen olevan syrjivä. Esimerkiksi ikääntyville sovelluksen noutaminen ja käyttö voivat muodostaa ylitsepääsemättömän kynnyksen.
Kehitystä ei kuitenkaan voi estää, vaan on elettävä sen mukana ja saatava hyödyt haittoja suuremmiksi.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.