Suomalaiset maksavat palkastaan veroa enemmän kuin muiden Pohjoismaiden kansalaiset.
Maailman mitassakin Suomen verotus on huippukireä. Eikä tähän ole tulossa helpotusta. Julkinen talous on siksi pahasti kuralla.
Suomessa palkkavero on progressiivinen eli veroporosentti nousee, mitä enemmän tienaat. Marginaalivero eli se vero, joka menee lisätienesteistä, nousee jo 4.000 euroa kuukaudessa tienaavalla noin 48 prosenttiin.
Vastaava vero on muissa Pohjoismaissa toistakymmentä prosenttiyksikköä pienempi.
Jos tienaa kymppitonnin kuussa, verottaja vie palkasta 48 prosenttia ja lisätuloista kymmenen prosenttiyksikköä enemmän.
Suora verovertailu ei anna aina täyttää kuvaa siitä, kuinka paljon työntekijälle jää palkastaan käteen. Suomessa palkan lisäksi menee veroluonteisia sosiaali- ja eläkemaksuja. Niiden osuus bruttopalkasta on helposti 6 – 8 prosenttia.
Progressiota nostaa sekin, että ylimmissä palkkaluokissa maksetaan parin prosenttiyksikön raippaveroa ja yli 4.000 euron eläkkeistä menee tuon summan ylimenevältä osalta kuuden prosentin ylimääräinen vero.
Ainostaan pienipalkkaiset maksavat Suomessa veroa suurin piirtein saman verran kuin Euroopassa keskimäärin.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa suuristakaan palkkatuloista ei juuri makseta yli 30 prosentin veroa. Pitää kuitenkin muistaa myös verojen toinen puoli: palvelut, joita valtio ja kunnat verojen vastapainoksi tarjoavat ja ilmainen koulutus aina yliopisto-opiskelua myöten.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa yliopistokoulutus maksaa jopa yli 20.000 euroa vuosi ja terveydenhuollon hinnat ovat pilvissä.
Suomen verotusta onkin järkevintä verrata muihin Pohjoismaihin. Yleensä Tanskaa on pidetty himoverotuksen maana, mutta sekin jää vertailussa Suomen verotason alle.
Kun verotus Suomessa on varsinkin suurimmissa palkoissa kireää, pyrkivät ne, joilla siihen on mahdollisuus, kaikin tavoin muuttamaan tulojaan kevyemmin verotettuihin pääoma- tai osinkotuloihin.
Pääomavero on 30 prosentin tasavero ja yli 40.000 euron pääomatuloista maksetaan 34 prosenttia.
Julkiset verotiedot paljastavat, että lähes järjestään yli miljoona eroa vuodessa ansainneet maksavat keveämpää pääomaveroa tai sitten nostavat yrityksestään kevyesti verotettuja osinkoja.
Etenkin vauraiden, listaamattomien yhtiöiden omistajat voivat päästä hyvinkin alhaisella veroprosentilla. Osa osingoista on verovapaata ja verotettavasta osasta menee pääomavero.
Verotuksen lähtökohta on se, että sen pitäisi kohdella eri tulonsaajia oikeudenmukaisesti. Ainakaan suurituloinen palkansaaja ei näe koe.
Oppositio ehdotti hallitukselle verojen alentamista läpi taulukoiden. Ideana oli se, että veroalennusten dynaamiset vaikutukset elvyttävät taloutta.
Normaalioloissa varmasti näin kävisikin. Koronan aikana tilanne on kuitenkin toinen. Kulutuskysyntä riippuu ennen kaikkea siitä, miten ihmiset uskaltavat ostaa ja käyttää palveluita. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa ihmiset ryhtyvät säästämään. Nyt lisärasitteena on koronan pelko ja koronan tuomat rajoitteet.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta median palveluksessa toiminut lehdistöneuvos
Loading ...
