Parhaillaan Aurinkorannikolla talvehtiva Pipsa Heismaa aloitti Suomen Tasavallan presidentin kanslian keittiömestarina vuonna 1984, Mauno Koiviston istuessa presidenttinä. Mutta jo ennen Koiviston aikaa hän ehti työskennellä Urho Kekkosen alaisuudessa.
– Menin hetkeksi ekstraamaan silloin Kekkosen aikaan, ja siitä tulikin sitten pitkä matka, Pipsa nauraa radiokanava FugeFM:n haastattelussa Fuengirolassa.
Hänen uransa presidentin keittiömestarina kesti kaikkiaan 34 vuotta, aina eläköitymiseen asti vuonna 2018.
Jälkikäteen Heismaa on sitä mieltä, että uravalinta oli lopulta onnistunut.
– Valinta oli varmasti oikea, mutta toki matkalla oli ylämäkiä ja alamäkiä, niin kuin kaikissa työpaikoissa.
Joka presidentillä oli omat herkkunsa
Yli kolme vuosikymmentä samassa tehtävässä voisi jossain muussa tilanteessa tuntua yksitoikkoiselta, mutta Pipsa Heismaan tapauksessa näin ei todellakaan päässyt käymään. Siitä piti osaltaan huolen jo sekin, että isäntäpari vaihtui vuosikymmenten saatossa useaan kertaan.
Koivistojen jälkeen tulivat Martti ja Eeva Ahtisaari, heidän jälkeensä Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi, joiden jälkeen vielä Sauli Niinistö ja Jenni Haukio.
– Osa presidenttipareista antoi aina vinkkejä, joiden mukaan tarjoiluja lähdettiin tekemään, toisten kanssa me annoimme ideoita heille päin, Pipsa kertoo.
– Aika nopeasti presidenttiparin maun oppi tuntemaan. Kanssakäyminen oli kuitenkin melko tiivistä, koska emme tehneet heille ainoastaan juhlaruokia, vaan huolehdimme myös presidenttiparin päivittäisistä ruokailuista.
Jokaisella presidentillä ja presidentin puolisolla on luonnollisesti ollut omat herkkunsa ja lempiruokansa, mutta niitä Pipsa ei suostu paljastamaan.
– Osa on ollut makean perään, osa terveellisemmän ruuan perään, mutta en kerro tarkemmin, he saavat kertoa itse.
Erityisesti pienet juhlat olivat mieleen
Sen lisäksi että Pipsa Heismaa vastasi presidenttiparien ja heidän vieraidensa ruokailuista niin arjessa kuin juhlissakin, hän myös matkusti laajalti ympäri maailmaa presidenttien samoissa tehtävissä.
Näillä matkoilla hän on tietysti laittanut ruokaa ja juomaa koko joukolle maailman vaikutusvaltaisimpia ihmisiä. Ovatko jotkut heistä jääneet erityisesti mieleen?
– No, ensimmäisenä mieleen tulee lähinaapureiden kuningasparit ja Islannin presidentti, mutta kovin paljon sitä ei ehdi ajattelemaan, kun kädet ovat täynnä töitä. Tilaisuuksissa saattoi olla 600-700 vierasta, niin tekemistä riitti, hän tuumii.
– Kaikista matkoista jäi kuitenkin hyvä muisto. Koskaan ei tullut matkalla sellaista ajatusta että kunpa ei olisi tarvinnut lähteä tänne.
Yksi kohokohta Pipsa Heismaan uralla ovat luonnollisesti olleet lukuisat itsenäisyyspäivän juhlavastaanotot, mutta matkalle mahtuu monia muitakin mieleen painuneita tapahtumia. Kenties hieman yllättäen, ne eivät kuitenkaan ole niitä kaikkein massiivisimpia juhlia, vaan pikemminkin päin vastoin.
– Mitä pienempi tilaisuus, niin sitä parempi. Pienemmät tilaisuudet ovat aina hengeltään läheisempiä ja lämpimämpiä. Sanotaan alle 50 henkeä, niin silloin saa vielä jonkinlaisen kontaktin ihmisiin, hän perustelee.
Suomen 100v-juhlat uran kohokohta
Yksi vuosittainen kohokohta Pipsan uralla ovat tietysti olleet itsenäisyyspäivän juhlavastaanotot presidentinlinnassa. Vaikka tuhansiin kohoava vierasluku pitikin hänet kiireisenä.
Itselleen mieleenpainuvimmaksi itsenäisyysjuhlaksi Pipsa nimeää vuoden 2017 juhlat, kahdestakin syystä.
– Vuonna 2017 tiesin että ne ovat itselleni viimeiset itsenäisyysjuhlat linnassa ja samalla Suomi täytti 100 vuotta. Se oli erityinen tapaus, hän myöntää.
– Se oli myös haaste, kun tarjolla oli niin paljon eri asioita, joita halusimme huomioida.
– Ja toinen ikimuistoinen oli ensimmäiset itsenäisyysjuhlat vuonna 1984.
Suunnittelu alkaa jo syyskuussa
Kaiken kaikkiaan likimain 2000 hengen juhlien suunnittelu, järjestely ja toteuttaminen on massiivinen hanke.
– Juhlien suunnittelu alkaa yleensä syyskuussa, kun saadaan tietää mitä tuotteita halutaan ja niin edelleen. Sitten pitää suunnitella ja laskea miten tarjotaan ja kuinka paljon mitäkin pitää olla.
Mutta kuinka paljon linnanjuhliin sitten varataan ruokaa?
– Sehän on niin sanottu kahvitilaisuus, ja silloin lasketaan tuotteita 350 grammaa per vieras, ja siitä lähdetään sitten vierasmäärän mukaan laskemaan, Pipsa Heismaa paljastaa.
– Aina pyritään siihen ettei tuotteita juhlien jälkeen paljoa jäisi yli.
Henkilökunnalle tarjotaan perinneruokaa
Itsenäisyyspäivän juhlat vaativat kaikkiaan jopa satojen henkilöiden vahvuisen henkilökunnan.
– Kaikkiaan henkilökuntaa on noin 350, Pipsa Heismaa kertoo.
– Siinä ovat mukana poliisit ja narikanhoitajat, tarjoilijat, astianpesijät, siivoojat, ompelijat ja niin edelleen. Samoin keittiössä ja salin puolella on usein harjoittelijoita eri kouluilta, hän luettelee.
Myös nämä sadat työntekijät tarvitsevat pitkän päivän aikana ruokaa. Tähän liittyy pitkäaikainen perinne.
– Henkilökunnalle tarjotaan joka vuosi samaa ruokaa, ja se on perinteinen lihakeitto, Pipsa paljastaa.
Joulupöydässä herkutellaan äyriäisillä
Vuonna 2018 Pipsa Heismaa jäi hyvin ansaitulle eläkkeelle keittiömestarin tehtävistä. Sittemmin hän on puolisonsa Ramin kanssa viettänyt useampana vuonna pidempiä pätkiä Espanjan auringon alla, tosin aiemmin Alicanten seudulla.
Nyt hän on sisarensa houkuttelemana ensimmäistä kertaa Aurinkorannikolla ja kertoo viihtyneensä hyvin.
Vaikka Pipsa edelleen pitää ruoanlaitosta, aikoo hän tällä kertaa jättää kuitenkin joulupöydän muiden murheeksi.
– Täällä turvaudun siihen mitä espanjalaiset tekevät, minä pidän vapaata, hän sanoo nauraen.
Välimerellinen ruokavalio on muutoinkin keittiömestarin mieleen. Erityisesti äyriäiset.
– Söisin äyriäisiä vaikka koko ajan. Ja kaloja. Syön niitä Suomessakin, mutta siellä niitä ei saa ihan niin paljon kuin täällä, hän päättää.
Loading ...
