Psykologisesti ajateltuna, hengityksellä on suuri vaikutus hyvinvointiimme. Vahvassa tunnetilassa, kuten ahdistus, pelko tai viha, muiden fysiologisten muutosten lisäksi hengitys tihentyy ja muuttuu pintapuoliseksi. Kehomme siirtyy esi-isiltämme perittyyn hälytystilaan, jossa se valmistautuu toimimaan nopeasti mahdollisen uhkatekijän edessä.
Tämä on hyödyllistä tilanteessa jossa meitä kohtaa todellinen uhka, mutta jos koemme samaa ollessamme turvassa esimerkiksi omassa sängyssä herättyämme aamun pikkutunneilla, tilanne onkin toinen. Tällöin joudumme viestittämään kehollemme, että vaaraa ei ole, vaan kehon reaktio on aiheutunut joko tietoisesti tai alitajuntaisesti jostakin äänestä, hajusta, tunteesta tms.
Kehomme ei kuitenkaan välttämättä reagoi rauhoittaviin ajatuksiimme, mutta hengityksemme kautta voimme tehokkaammin viestiä kehollemme. Kun hengitämme rauhallisesti ns. syvä- eli palleahengitystä, kuljettaen ilman nenän kautta aina palleaan asti, ja puhaltaen ilman pois hitaasti suun kautta, tapahtuu kehossamme fysiologisia muutoksia, jotka edesauttavat kehon rauhoittumista. Pallean läpi kulkeva vagus- eli kiertäjähermo aktivoituu, ja lisää aivojemme endorfiinituotantoa (mielihyvähormoni), kehon stressihormonien määrä vähenee, ja lihasten ja kudosten hapen saanti lisääntyy.
Nämä tekijät auttavat kehon palautumista rauhalliseen tilaan ja tukevat mm. uneen pääsyä, ahdistuksen ja stressin hallintaa, sekä liikuntasuorituksesta palautumista.
Voit tutkia omaa hengitystäsi laittamalla yhden käden rintakehän päälle ja toisen sen alapuolelle, ja seurata kumpi käsistäsi liikkuu. Palleahengityksen myötä alempi käsi nousee ja laskee tasaisesti. Hyviä hengityksiä!
Camilla Lindström
Kirjoittaja on Aurinkorannikolla toimiva psykologi
Loading ...
