Miska Mikkonen: ”Olin ajatellut, että tänään en juo, mutta auto vain kääntyi kaupan pihaan”

Miska Mikkonen kertaa Fuengirola.fi -lehden kolumnissaan syitä siihen, miksi päihderiippuvainen juo, vaikkei se ole kivaa.

Fuengirola.fi
Fuengirola.fi
4 min lukuaika

Perimmäinen syy päihteiden käytölle on siitä saatava mielihyvä. Tarkoittaapa se hilpeämpää tunnelmaa juhlissa, rentoutumista työviikon päätteeksi tai palan painiketta hyvän ruoan kanssa. Suurimmalle osalle alkoholia käyttävistä ihmisistä tämä on myös päihteiden käytön ainoa merkitys.

Siksi voi tuntua kummalliselta, miksi alkoholismia sairastava henkilö jatkaa päihteiden käyttöä, vaikkei se silmin nähden enää ole kivaa. Tunnelman kohottamisen tilalle on tullut päihteen käyttö, jotta pääsee ahdistuksesta tai hermokireydestä normaaliin tilaan ja sosiaalisen tapahtuman tilalle yksin juominen, joka saattaa tapahtua myös salaa.

Vastaus kysymykseen liittyy päihderiippuvuuden ytimeen. Jokainen päihderiippuvainen on aloittanut päihteen käytön samoista syistä kuin muutkin ihmiset – saadakseen mielen, kielen tai lanteet liukkaaksi ja saavuttaakseen hyvän olon tunteen. Päihderiippuvuuteen sairastuvilla aivojen toiminta kuitenkin muuttuu riippuvuuden kehittyessä, mikä vaikuttaa juomisen kokemukseen. Näitä muutoksia tapahtuu useissa eri aivojen toiminnoissa, mille perinnöllinen alttius on merkittävä taustatekijä.

Alkoholisteilla muutoksia tapahtuu muun muassa aivojen palkitsemisjärjestelmässä tiettyjen välittäjäaineiden vapautumisessa ja reseptoritoiminnassa. Tämä aiheuttaa kokemuksen siitä, että alkoholismiin sairastuneen on hankala saada mielihyvää muuten kuin päihdettä käyttämällä. Voidakseen rentoutua on saatava ryyppy. Elämä ilman päihdettä näyttäytyisi harmaana.

- Mainos -

Palkitsemisjärjestelmän lisäksi muutoksia tapahtuu aivojen järjestelmässä, joka on osallisena levottomuuden, ahdistuneisuuden ja ärtyneisyyden tunteissa. Tämän seurauksena päihderiippuvainen joutuu jatkamaan päihteiden käyttöä saadakseen tilapäistä helpotusta tästä ahdistavasta olotilasta.

Aivojen etuotsalohkon kuori on mukana päätöksenteossa eli kyvyssä järjestää ajatuksia ja toimintoja, priorisoida tehtäviä, hallita ajankäyttöä ja tehdä harkittuja päätöksiä. Myös tällä aivojen osa-alueella päihderiippuvaisella tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat päihteiden käytön hallintaan ja päätöksen tekoon päihteiden käytön aloittamisen suhteen. Melko monella päihderiippuvaisella on kokemus siitä, että ryypyn ottaminen automatisoituu. ”Olin ajatellut, että tänään en juo, mutta auto vain kääntyi kaupan pihaan.” Päihderiippuvaisilla etuotsalohkon toiminnan muuttuminen suhteessa muiden päihderiippuvuuteen vaikuttavien järjestelmien toimintaan aiheuttaa pakkomielteisen päihteiden käytön ja impulsiivisen päätöksen teon päihteen käytön aloittamisen suhteen. Syyksi saattaa riittää erimielisyys kotona, hankala työpäivä tai taloudelliset vastoinkäymiset, jotka ovat normaaleille alkoholin käyttäjille kummallisia perusteita juoda. Alkoholistille ilman hauskaakin voi olla viinaa.

Kaikki nämä aivojen neurobiologisen toiminnan muutokset muodostavat päihderiippuvuuden sairauden ytimen. Päihde alkaa hallitsemaan elämää ja sen kiertokulkuna on kolme vaihetta: päihteen käyttäminen, siitä toipuminen ja seuraavan kerran odotus. Päihteen käyttö muuttuu ajoittaisesta hyvän olon hakemisesta pakonomaiseksi tarpeeksi. Mitä pidemmälle riippuvuus etenee, sitä syvemmäksi tämä kierre käy.

Oma ilmiönsä on se, että joillakin päihderiippuvaisilla tapahtuu päihteiden vaikutuksen alaisena persoonan muuttumista. Muuten mukavasta ihmisestä tulee päihtyneenä aggressiivinen hirmu ja pahimmillaan tähän voi kuulua myös väkivaltaista käyttäytymistä. Rähinäviina on oiva suomenkielinen termi kuvaamaan tätä ilmiötä, jota ei kuitenkaan tapahdu suurimmalla osalla päihderiippuvaisista. Tähänkin vaikuttaa osaltaan perinnölliset tekijät, minkä parissa Suomessakin on tehty ansiokasta tutkimustyötä.

Päihderiippuvuus on krooninen, pitkän ajan kuluessa kehittyvä sairaus. Tämä on omiaan lisäämään päihderiippuvaisen kokemusta siitä, että luopuminen päihteestä tekee elämästä harmaata ja tylsää. Onhan se vuosien ajan palvellut keinoa päästä pois kireästä olotilasta. Päihderiippuvainen on sokeutunut sille, että ahdistus itsessään on pitkälti päihteen aiheuttamaa. Vahingollinen riippuvuus on ongelman ratkaisemista keinoilla, jotka ovat todellisuudessa itse aiheuttaneet ongelman. Tämä tekee päihderiippuvaiselle myös ajatuksen avun hakemisesta hankalaksi.

Toisaalta pitkään elämää ohjannut riippuvuus on syy sille, miksi toipumiseen tarvitaan usein ammattitaitoista ja osaavaa hoitoa. Ei ole epätavallista, että päihderiippuvainen pystyy päihteitä käyttävän ajan sisällä olemaan myös välillä käyttämättä päihteitä. Silti henkilö pysyy riippuvuussairauden vankina. Toipuminen vaatii päihteistä eroon pääsemisen lisäksi hyvin kokonaisvaltaista ajattelu- ja toimintatapojen sekä asenteiden tutkimista ja muutosta, riippuvuuden seurauksena vääristyneiden ihmissuhdedynamiikkojen purkamista ja uudenlaisen elämän opettelua. Toipuminen on mahdollista ja jopa todennäköistä, kun sen eteen tehdään oikeita asioita.

Jaa tämä artikkeli
Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *