Suomen pääministeriä ja SDP:n puheenjohtajaa Sanna Marinia luonnehdittiin puolueen vasemman laidan kulkijaksi. Hänen odotettiin jatkavan Erkki Tuomiojan ja Tarja Halosen viitoittamalla tiellä.
Marinin käytännön toimet ja viimeaikaiset puheet kertovat ihan muuta. Hän arvostelee Venäjän sotatoimia rikollisiksi ja muistuttaa turvallisuusympäristömme muuttuneen perusteellisesti sekä lisää, että Suomen pitää vastata muutokseen.
Marin ei suoraan ilmaise vielä kantaansa Nato-jäsenyyteen, mutta puhuu epäsuorasti liittoutumisen puolesta. Paljon kertoo sekin, että hän sanoo suhtautuvansa liittoutumiseen pragmaattisesti, eli asiapohjaisesti ilman ideologisia painotuksia.
Marin tekee koko ajan työtä liittoutumisen eteen hakemalla turvatakuita liittymisprosessin ajaksi ja pyrkimällä siihen, että Ruotsi astuu Natoon yhtä jalkaa Suomen kanssa.
Marin puhui Turussa työväenpuolueiden yhteisessä vappujuhlassa hyvin eri tavalla kuin Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Andersson antoi täyden tukensa lakkoileville hoito- ja kunta-alan työntekijöille sekä vaati palkkaohjelmaa, jolla palkkoja korjataan työntekijöiden vaatimalla tavalla.
Marin korosti, että asia on työmarkkinaosapuolten, eikä hän ottanut mitenkään kantaa lakkolaisten puolesta. Paikalla oli paljon ay-väkeä. He olivat selvästi pettyneitä Marinin neutraaleihin ilmaisuihin.
Sikälikin esiintyminen oli demaripomolta uutta, että yleensä vappupuheet ovat voimakkaan ideologisia ja puheeseen liittyy selkeä lupaus. Ilmeisesti Marin on ottanut opiksi edeltäjänsä Antti Rinteen eläkeläisille lupaamasta vappusatasesta.
Marinin tilanne onkin erikoinen. Samalla kun hänen kannatuksensa pääministerinä on bilekohujen jälkeen vahvistunut, puolueen kannatus ei seuraa perässä.
Marinia suositaan yli puoluerajojen. Se selittää osaltaan hänen kannatustaan. Sen sijaan omissa ei varauksettomasti liputeta hänen puolesta. Viimeaikaisten puheiden lisäksi pitää muistaa, että hallitus on Marinin johdolla tehnyt ay-väen kannalta ikäviä päätöksiä, kuten poistanut eläkeputken, uudistanut työttömien työhakua kiky-kakkosella sekä euroistanut ansiosidonnaisen työttömyysturvan.
Aina ennen SDP on johdonmukaisesti vastustanut tällaisia uudistuksia. Nyt se ollut rustaamassa niitä itse.
Jotta SDP tavoittaisi kokoomuksen suuren etumatkan Suomen suosituimpana puolueena, Marinin pitäisi jakaa sympatiaa ydinkannattajilleen, mutta sitä hän ei tee. Mitä pidempään hän on ollut nykyisessä tehtävässään, sen enemmän hän esiintyy pääministerinä.
Vielä vuosi sitten pidettiin mahdottomana sinipunahallitusta Petteri Orpon ja Marinin linjaristiriitojen takia. Nyt asiantuntijat puhuvat sinipunasta jopa todennäköisimpänä vaihtoehtona.
Jos on demarien kurssi muuttunut, niin vielä kovempi puhuri käy perussuomalaisissa. Ex-puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että Suomen pitää edistää uusiutuvan energian investointeja ja korvata niillä öljyn ja kaasun tuontia Venäjältä.
Aiemmin persuissa puheet uusiutuvasta energiasta on leimattu viherhömpäksi, jonka suomalaiset maksavat kohonneina energian hintoina.
Suomeen on jo nyt tullut yli 20.000 ukrainalaista pakolaista pois sodan jaloista, eivätkä persut ole moksiskaan. Aiemmin sotaa pakenevia on leimattu elintasosurffareiksi.
Myös Euroopan unioniin ja Natoon suhtaudutaan myönteisesti. Linja on muuttunut 180 astetta.
Hyvä kysymys on se, mistä löytyy perussuomalaisille muista puolueista erottuva uskottava linja niin, että se pitää kannattajien rivit suorina ja estää heidän pakonsa Ano Turtiaisen Valta kuluu kansalle -puolueeseen.