-Suomalaiset ovat minulle tärkein kansa. Olen ikuisesti kiitollinen, että minut otettiin avosylin vastaan ja annettiin mahdollisuus harjoittaa muusikon ammattiani Suomessa, kertoo kuubalaista alkuperää oleva multi-instrumentalisti Alberto Gutierrez.
Gutierrez syntyi vuonna 1948 Pinar del Rion kaupungissa Kuubassa. Kyseinen kaupunki on todellinen lattarimusiikin kehto, sieltä löytyy konservatorio ja musiikki on läsnä kaikessa. Musiikki oli myös Gutierrezin perheen yhdistävä asia.
-isäni oli taitava trumpetisti. Hän oli myös konservatorion johtaja. Meitä oli kymmenen sisarusta, joista kaikista kasvoi ammattimuusikoita. Meillä oli aika mainioita perhejameja parhaimmillaan.
Alberto Gutierrezin pääinstrumentiksi muodostui pasuuna. Hänestä kehittyi taitava ja arvostettu muusikko, hän eteni urallaan raketin lailla.
-Pääsin soittamaan sellaisiin bändeihin kuin Las te Aidas ja Los Bocucos. Ne olivat Kuuban arvostetuimpia orkestereita, meillä oli esimerkiksi vakiokiinnitys Havannan legendaarisella Tropicana klubilla. Kiersimme myös soittamassa ympäri maailmaa.
Gutierrezin bändien soittajat olivat tunnettuja tähtiä Kuubassa ja maailmalla, mutta esimerkiksi taloudellisesti soittajat eivät päässeet juurikaan menestyksestä hyötymään. Kuubassa orkesterit omistaa valtio ja soittajille maksetaan pientä kuukausipalkkaa ja päivärahoja.
-Noissa bändeissä soitti samoja muusikoita, jotka myöhemmin nousivat maailmanmaineeseen Buena Vista Social Clubin myötä. Esimerkiksi Buena Vistan kantava voima Ibrahim Ferrer oli läheinen soittokaverini, jopa niin läheinen, että kiertueilla jaoimme aina hotellihuoneen.
Suomi kutsui
Gutierrez kävi yhtyeidensä kanssa myös Suomessa esiintymismatkoilla. Vuoden 1986 Hotelli Hesperian talvikarnevaalit osoittautuivat käänteen tekeväksi tapahtumaksi muusikon elämässä.
-Juttelin keikan jälkeen suomalaisten muusikoiden kanssa ja he esittivät ajatuksen, että jäisin Suomeen ja ryhtyisin bändin vetäjäksi ja soitonopettajaksi Suomessa. Ajatus viehätti heti, olin tykästynyt suomalaisiin ja Suomeen jo aiemmin.
Kuubalaisen muusikon muuttaminen Suomeen 80-luvulla ei ollut mikään läpihuutojuttu. Byrokratiaa oli paljon, eikä sen kanssa kieltä taitamaton soittaja pystynyt yksin taistelemaan.
-Suomalaiset muusikot olivat prosessissa ylivertainen tuki minulle. He auttoivat minua hankkimaan Suomen kansalaisuuden ja kaiken muun tarvittavan. Auttajia oli paljon, esimerkiksi Juha Sippo teki todella ison työn minun eteeni. En edes osaa sanoin kuvata, kuinka kiitollinen tästä avusta suomalaisille ystävilleni olen.
Kun byrokratia oli saatu hoidettua, elämä Suomessa aukeni. Gutierrez toimi esimerkiksi Klaus Järvisen johtamassa Oulunkylän pop- ja jazzopistossa opettajana, hän sovitti paljon musiikkia eri orkestereille ja soitti itse useassa eri kokoonpanossa.
-Suomeen oli helppo sopeutua. Opin kieltäkin melko nopeasti. Ehkä pisimpään meni siinä, että opin ottamaan kengät pois, kun menin sisälle jonkun kotiin, soittoniekka nauraa.
Kuten onnellisissa tarinoissa aina, kuvaan astui myös rakkaus. Erään Helsingin keikan jälkeen Gutierrez kuuli espanjankielistä puhetta ja pyysi saada liittyä pöytäseurueeseen. Pöydässä istuivat Janita Forsman yhdessä lastensa Auran, Martan ja Oscarin kanssa. Forsman oli juuri saapunut Suomeen Argentiinasta, hänellä ei ollut aikomusta jäädä pitkäksi aikaa Suomeen.
-Ensimmäisellä kerralla kävi niin, että sain pöydästä lähtöpassit hyvin nopeasti. Janitaa ei tuntunut muusikon seura silloin kiinnostavan. Tapasimme seuraavan kerran parin viikon päästä. Silloinkin olimme jollain klubilla, jossa minulla oli keikka. Sen tapaamisen jälkeen olemmekin sitten olleet onnellisesti yhdessä.
Forsmanista tuli Gutierrezille paitsi puoliso, myös manageri. Hän perusti ohjelmatoimiston, jonka pääasiallinen myyntituote oli Alberto Gutierrezin johtama Caribian Music -niminen yhtye.
-Kiersimme Suomen moneen kertaan tuolla orkesterilla. Kysyntää kuubalaiselle ja muulle latinomusiikille riitti.
Yksi erikoisuus oli Caribian Music -yhtyeen vierailu Santiago de Cuban isoilla festareilla.
-Vastaanotto oli loistava. Kuubalaisten mielestä oli hauskaa ja positiivista, että pohjoisen Suomen soittajat olivat omaksuneet latinorytmit.
Suomessa asuessaan Gutierrez alkoi innostua myös suomalaisesta musiikista. Hän opetteli soittamaan vanhoja kansanlauluja ja muita ikivihreitä.
-Joskus soittelin trumpetilla kerrostaloasunnossa suomalaista musiikkia ja kun lopetin, naapurista alkoi kuulua aplodeja. Se oli hauskaa. Sittemmin olen myös keikoilla soittanut ja jopa laulanut suomalaisia kappaleita.
Muutto Espanjaan
Gutierrez ja Forsman tulivat lomailemaan Aurinkorannikolle keväällä 2004. Forsmanilla oli reissulla hieman ketunhäntää kainalossa. Hänellä oli ajatus, josko pariskunta muuttaisi etelän lämpöön.
-Kun tulimme Benalmádenaan lomalle, tunsin oloni kotoisaksi. Ilmasto ja kieli oli sama kuin vanhassa kotimaassani. Päätimme Janitan kanssa muuttaa Aurinkorannikolle ja hyvin olemme täällä viihtyneet.
Soittohommia löytyi myös Aurinkorannikolta heti. Gutierrez soitti aluksi Andalusian Swingbandin kanssa ja ryhtyi myöhemmin tekemään omia soolokeikkoja.
Gutierrez pitää itseään bändimuusikkona, joten puolisonsa sai pitkään houkutella häntä soittamaan taustanauhojen kanssa. Lopulta Gutierrez teki itse taustat ja suostui esiintymään niiden kanssa. Ravintola Witistä tuli vakiokeikkapaikka Gutierrezille.
-Siellä oli hyvä tunnelma. Kun esitin vanhoja suomalaisia lauluja, jopa isoille suomalaisille miehille tuli kyynel silmään.
Nyt Alberto Gutierrez on ollut monta vuotta soittamatta. Vuoden vaihteen paikkeilla hän kaivoi jälleen huilun ja muut instrumentit naftaliinista ja into soittoon palasi.
-Sovimme yhden keikan Kukkoon 11.3. Olen nyt harjoitellut sitä varten paljon ja ohjelmisto alkaa olla valmis. Aion esittää tuolla keikalla sekä suomalaisia että kuubalaisia lauluja. Siitä tulee varmasti tunteellinen ilta, voi olla että se jää minun viimeiseksi julkiseksi esiintymisekseni.
Alberto on Aurinkorannikon suomalaisyhteisölle tärkeä soittaja. Siitä kertoo se, että heti kun konsertti julkistettiin, liput alkoivat mennä vilkkaasti kaupaksi.
kuvat: Teemu Laitinen
Loading ...
